Jagi sápmelaš -bálkkašupmi šattai láittasin juo namaheame nuppi jagis

Go City-Sámit -searvi vuosttas geardde jagis 2015 namahii Jagi sápmelažžan Anáris orru oahpaheaddji Outi Länsman, bohciidahtii válljejupmi sáhkiivuođa: Gii lea Outi Länsman? Makkár duogáš sus lea? Maid son bargá, go su bargu adnojuvvo mearkkašahttin? Miehtá jagi lohken su birra čállojuvvon jearahallamiid, ja gulul munnje bođii ártegis dovdu, ahte sonhan lea min oahpes Outi, vaikko goassige in lean su oba deaivange. Bálkkašumi geažil oahpásmuvven ođđa olbmui, ja namahus lasihii diđolašvuođa Anára skuvlenvejolašvuođain. Seammalágan váikkuhus ii lean Niillás Holmberga válljejumiin. Dán čállosis navddán, ahte Jagi 2016 sápmelaš -válljejupmi ii lasihan diđolašvuođa sámeservodagas, ja ákkastalan iežan oainnu. 

Guokte jagi dassái smihtten, man lihkostuvvan Länsmanna válljejupmi vuosttas Jagi sápmelažžan lei: báikálaš dási “dábálaš” váikkuheaddji loktojuvvui riikkadásis ovdagovvan sápmelaččas, gean barggu váimmusis lea sámegiella ja dan oahpaheapmi. Máŋggaláhkai oalle dábálaš válljejupmi – ja aiddo danin nu hutkái. Länsmanna válljejumiin háliidedje loktet oidnosii sámeoahpaheaddji árgabeaivválaš barggu ja Länsmanna movttiidahtti persovnna.

City-Sámit -searvvi sáhttá gohčodišgoahtit historjjáláš searvin, mii lea guhká huksen ja nannen gávpotsámiid identitehta oaivegávpotguovllus. Suoma dásis searvvi sáhttá gohčodit maiddái progressiivan: máŋggat geasuheaddji álgagat leat biddjon johtui aiddo City-Sámit -searvvis, nu mo Jagi sápmelaš -namahus. Gii beare oažžu evttohit Jagi sápmelačča, muhto loahpalaš válljejumi dahká City-Sámit -searvi ovttas eará Suoma sámeservviiguin. Dán jagi mearrádusa dahká City-Sámit -searvi okto.

Namahusa ulbmil lea sihke lasihit diđolašvuođa sámiid birra váldoálbmoga gaskkas ja nannet sámegiela ja -kultuvrra nu, ahte kultuvrra bealit seaillošedje boahttevaš buolvvaide. Searvvi dieđáhusas čuožžu, ahte “Jagi sápmelaš lea positiiva ja son buktá sápmelašvuođa ovdan roahkkasit, kánske ođđa vugiiguin”.

Oanehis áiggi siste Länsmannas šattai bránda

Media beroštuvai Jagi sápmelaččas, ja Länsmannas šattai bránda: máŋgasiidda lea darvánan govva sus mojunjálmmiid gákti badjelasas, čáhppes čalbmelásaiguin, go vilges bánit šealgájit gilvvu muohtaduovdagiin.

Jahki dassái, go almmostahttojuvvui čuovvovaš Jagi sápmelaš, háleštin Länsmannain. Dat deaivvadeapmi orui munnje eanet fánsadeaivvadeapmi go mihkkige eará.

WP_20161112_013
Outi Länsman válljejuvvui vuosttas Jagi sápmelažžan jagis 2015. Govva: Helga West

Go jerren sus, mii namahusas lei sutnje alccesis leamašan dat buot deháleamos, vástidii son ná: “Sámeálbmot, danin go sámeálbmot lea sámeálbmot.” Son moddjestii, ja doapmalii geiget bálkkašumi ovddosguvlui. Deaivvadin duohta násttiin, jurdilin.

Seammalágan dovdu mus lei, go deiven Niillás Holmberg vuosttas háve. In oba muittege áigodaga, goas Holmberg ii livčče lean Niillas Holmberg. Lean rávásmuvvan ovttas su dáidagiin. Lešgo Holmberg 30 jagi vel deavdánge, ja lea juo geargan duddjot diktačoakkáldagaid, musihka ja čájáhallan teahterlávddi alde sihke bargan iešguđet dáiddarkollektiivvain. Nággáris Niillás ii miehtan lohkat divttáža njuolggosáddagis Turku girjemeassuid oktavuođas, muhto baicce moittii Suoma stáhta heajos sámepolitihkas. Doaimmaheaddji riehpu ii lean ráhkanan politihkalaš sáhkavurrui iige diehtán, mo beliid de livčče galgan leat.

WP_20151009_008 (640x360)
Ohcejohkalaš multidáiddar Niillas Holmberg ii bala almmolaččat gažadit Suoma sámepolitihka. Govva: Helga West

Mo de šaddá mahkáš Holmberga válljejupmi Jagi sápmelažžan láittasin, nu mo mun čuoččuhan? Iigo beare leat buorre, ahte juo ovddalgihtii beakkán olmmoš namuhuvvo Jagi sápmelaš -rollii? Áinnas lea Holmberg ánssášan dákkár gudnebálkkašumi, sáhka ii eisige leat das. Mun oainnán dán ášši eanetge struktuvrralaš gažaldagan, ja figgán dál ákkastallat iežan oainnu.

Holmberga válljejumis váilo miellagovahus sihke roahkkatvuohta

Jagi sápmelaš -namahusas lea issoras potentiála. Nuba válljenproseassa sisttisdoallá kreatiiva, viiddes vejolašvuođaid. Dieđusge sáhttit dovddastit ovttaskas olbmo čehppodaga ja nannet juo ovddalgihtii dovddus olbmo sajádaga ja ná giitit su dehálaš barggu ovddas.

Okta molssaeaktu livčče čalmmustahttit struktuvrralaš fáttáid, maid bokte – seammás – lasihit váldoálbmoga diđolašvuođa sámiid dilis, čalmmustahttojuvvošedje fáttát, mat dábálaččat leat čihkosis.

Go mannan jagi City-Sámit -searvi almmustahtii čuovvovaš Jagi sápmelačča, ledjen gealdagasas: geanson/manson de leat hutkán dán jahkái? Mus ledje alla vuordámušat. Go Holmberga nama muitaledje, smihtten: muhto mii buohkathan juo dovdat dán olbmo!

Adnen su válljejumis váilot miellagovahus ja roahkkatvuohta.

Jahki hurggihii. Jagi sápmelaš 2016 -namahus ii buktán sáme- iige suomaservodagaide mihkkige ođđa. Sivvan lea, go dáiddar ii oainnat sáhte bargat eambbo, go maid muđuidge juo bargá: hutká ja čalmmustahttá, váibbakeahttá.

Ásahus, prošeakta, bargojoavku, ii-sápmelaš… Jagi sápmelažžan?

Namahusa dubbelulbmila ii gal leat álki deavdit. Fertešii sihke leat ofelaš váldoservodagas ja berret nanosmahttit sámevuoiŋŋa sámeservodagas. Go sámevuoigŋa árbevirolaččat juohkása njealje riikii, eai riikkaráját dárbbašedje ráddjet Jagi sápmelačča válljema: sámit leat hárjánan ávkkástallat riikkarájáid resursan. Máŋggat sámebargojoavkkut ja -lihkádusat eai čuovo riikkarájáid, dego ovdamearkka dihtii Ellos Deatnu -lihkádus.

In anášii váttisvuohtan dan, ahte Jagi sápmelaš ii livččii lunddolaš olmmoš, muhto baicce ásahus (omd. SámeSoster), prošeakta (omd. Eeva-Kristiina Harlin ja Outi Pieski ládjogahpir-proešeakta) dahje bargojoavku (omd. Suohpanterror). Jus lunddolaš olmmoš válljejuvvo, mannebat son ii muhtun jagi sáhtášii leat ii-sápmelaš, gii lea rahčan bealuštettiin sámiid rivttiid, dego ovdamearkka dihtii ovddeš vuoigatvuohtaministtar (dálá Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga ságajođiheaddji) Anna-Maja Henriksson.

Saa’mi Nue’tt -searvvi namahusat leamašan progressiiva

Erenomáš miellagiddevaš lea leamašan čuovvut Jagi nuortalačča válljejumiid. Saa’mi Nue’tt -searvi lea namahan Vuoden koltta -bálkkašumi jagiin 2007–2015. Searvi ákkastallá dárbbu namahussii čuovvovašláhkai:

“Jagi nuortalaš -bálkkašupmi lea riegádan hálus ja dárbbus doarjut, giitit sihke giddet fuopmášumi daguide, main lea árvu nuortalaš servodahkii. Bálkkašupmi figgá movttiidahttit dakkár doaimmaide, mat dorjot nuortalaš giela ja kultuvrra. Bálkkašumi oažžu sáhttá leat juogo nuortalaš dahje nuortalaš servodaga olggobeal olmmoš dahje ásahus.”

Jagi nuortalaš -bálkkašumi ulbmil lea čielgasit oidnon válljejumiin: jagis 2013 bálkkašupmi geigejuvvui Yle Sápmái, jagis 2014 nuorra suopmelaš gielladutkiide Miika Lehtisii ja Markus Juutisii sihke jagis 2015 Álbmotarkiivii ja Sámearkivii.

Gohčodivččen Saa’mi Nue’tt -searvvi válljejumiid progressiivan, geasuheaddjin! Dát namahusat hui vuohkkásit ovdanbuktet daid viiddes vejolašvuođaid, maid bálkkašupmi sisttisdoallá.

Ja okta ášši vel: namađettiin ovttaskas olbmuid geavahuvvo maid váldi, meroštallanváldi. Sámesearvvit geavahit válddi. Sámeservviin leat áidnalunddot diehtoortnegat olbmuid, politihka ja struktuvrraid birra.

Namaheapmi lea álo politihkalaš ášši, go das geavahuvvo váldi.

Go skábmamánu 11. beaivve almmustahttojuvvo Jagi 2017 sápmelaš, sávan válljejumi hástalit giddet fuopmášumi dohko, gos dat ovdal ii leat dihtton doarvái. Hástalit geahčastit máilmmi binnáš eará oaidninčiegas.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s