Artihkalgovva: Wikimedia Commons & Pixlr

Čálus lea sáhkavuorru, man čálli doalai 10.11.2017 Suoma álbmotmusea semináras Máttáráhku ládjogahpir.

Jahki 2017 lea leamašan mearkkašahtti jahki, danin go nu máŋggat ávvojagit leat deaivan aiddo dán jahkái. Čuohtejahkásaš Suoma iehčanasvuođa ávvojahki deaivvai oktan davviriikalaš sámeaktivismma ávvojagiin.

Ollugat eai dieđe, ahte dán jagi lea ávvuduvvon maiddái reformašuvnna ávvojahki: lea gollan 500 jagi reformašuvdnan gohčoduvvon girkopolitihkalaš lihkádusa álggaheames. Reformašuvnna váikkuhusat sámiide leat leamašan vuđolaččat. Gostige jagi áigge eai leat goit čalmmustahttojuvvon dát váikkuhusat ja jerrojuvvon: maid reformašuvdna dagahii sámeservodagaide?

Ovddit namahus reformašuvdnii lei oskkubuhtástus. Illudan, go oskkubuhtástus-namahus ii leat šat anus. Erenomážit vehádagaidda dát buhtástus-namahus sisttisdoallá oalle bávččas historjjálaš duogáža – nu maiddái sámiide.

Go lea sáhka reformašuvnnas, dalle oaivvilduvvo girkopolitihkalaš lihkádus, man bijai johtui duiskalaš teologa Martin Luther ja su bargoguoimmit. Luther ii eisige livčče háliidan vuođđudit ođđa girkogotti, muhto baicce ođasmahttit siskkobealde eamigirku, katolalaš girku. Luthera teologalaš kritihka geažil Luther bálkestuvvui eret katolalaš oktavuođas, iige sutnje báhcán eará vejolašvuohta go ohcat doarjaga girku olggobealde.

Reformašuvdna álggahii ođđalágan vehádatpolitihka, mii čuzii garrasit sámiide

Reformašuvnna álgun gohčoduvvo Luthera 95 cealkámuša girku ja poava válddi vuostá. Dat dáhpáhuvai jagis 1517, nappo 500 jagi dassái. Luteralaš lihkádus maŋŋáleabbos juohkásii iešguđet girkuide. Davviriikkat háliidedje gaidánit auktoritehtalaš katolalaš girkus ja poavas, ja válljejedje kristtalaš oskku dan luteralaš hámis. Reformašuvdna bođii Ruŧŧii, man eanangoddi dálá Suopma lei, jagis 1527.

Válljedettiin 1500-logus luteralaš oskku Davviriikkat ožžo politihkalaš friidjavuođa iežaset siskkáldas áššiide. Sámiid hárrái dat oaivvildii ođđalágan vehádatpolitihka. Katolalaš girku ii lean bastán jorgalit sámiid kristalažžan 1100 rájes, baicce buvttii ođđalágan jáhkuid sámiid vuoiŋŋalašvuhtii.

Oskopolitihkka goit gulul rievddai luteralaš mišuvnna mielde. Ođđalágan oskopolitihkkii ledje sihke teologalaš ja dorvvolašpolitihkalaš sivat. Gilvu jiekŋameara hálddašeames váikkuhii dorvvolašpolitihkkii nu, ahte Davviriikkat háliidedje nannet iežaset riikkarájáid vejolaš soađi várás. Go sámit johte jahkásaš orohagaide bohccuiguin, eiseválddit eai lean sihkkarat, guđemuš riikii sámit čájehivčče lojálavuođa soahtedilis.

1500-logus maid jáhkke, ahte Ipmila duopmu govččašii olles álbmoga, jus riikkas livčče báhkinat, nappo olbmot geat eai lean jorgalan kristtalašvuhtii. Danin lei dehálaš, ahte riikkarájáid siste buohkain lei okta ja seamma osku. Dat lei guhkkin ovdal dálá oskkufriiddjavuođa áigodaga.

Sámiid johti eallinvuohki badjelgehččojuvvui – ii heiven albma kristtalaš eallimii

Teologalaččat gehččojuvvon 1500-logus jurddašuvvui Boares testameantta vuođul, ahte ii lean dohkkálaš, ahte muhtin riikkas oktanaga kristalašvuođain livčče earáge oskkut. Jurddašuvvui, ahte jus riikkas leat báhkinlaš oskkut, dat duššadivčče olles servodaga. Danin lei dehálaš álggahit sámemišuvnna, sámiid jorgalanbarggu vai sámiid animisttalaš eamiosku ii buvttášii duomu olles servodaga ala. Maiddái sámiid nomadisttalaš eallinvuohki badjelgehččojuvvui, danin go albma kristtalaš jurddašuvvui eanadoallin, guhte assá birra jagi ovtta báikkis.

Luteralaš jorgalanbargu čuzii sámiid eamioskui 1600-logu rájes. Sámiid vuoiŋŋalašvuohta čatnasii sápmelačča eallima buot dásiide. Dološ sápmelaš ii livčče earuhan oskoáššiid gullat sierra dain árgabeaivválaš doaimmain, mat meroštalle bivdolihku, dearvvasvuođa ja boahttevuođa.

Stáhtagirku mielddisbuvttii ođđalágan riidduid Sápmái

Sámiid vuoiŋŋalašvuohta vuođđun lea nana birasjurddašeapmi. Mišunárat eai ádden dan, mo sámiid eallinoaidnu lei čatnašuvvan beaivválaš eallimii. Sii ádde gal dan, ahte sámiid máilmmegovva bođii oidnosii sámiid materialisttalaš kultuvrras. Aiddo danin materialisttalaš ovdanbuktimat sámiid jurddašanvuogis šadde erenomáš rašes dillái, dego goavdásat ja sieddit.

Mišunáraid miellaguottu goavdásiid ja siiddiid ektui sáhttá buoremusat govvidit muhtunlágan fanatisman. Buot goavdásii gullevaš gálvvut duoguštuvvojedje; ulbmilin lei duššadit buot bassi báikkiid. Sámit ieža gárte ofelažžan, ja dávjá ieža duššadedje siiddiid. Dát bohciidahtii sámiid gaskkas riidduid, go muhtun sámit livčče háliidan doalahit máttuideaset eamioskku, masa gulle lágaš čanastagat máttarvánhemiiguin ja eará vuoiŋŋaiguin.

Siskkáldas kolonialisman namuhuvvo sámeservodaga siskkáldas juohkáseapmi sierra oainnuide stáhtagirku ektui. Njulgestaga daddjon sáhttá ákkastallat, ahte stáhtagirku mielddisbuvttii maid ođđalágan riidduid sámeservodagaide.

Sámenissonat rašemus dilis

Girkopolitihkalaš duohtavuohta goit lea, ahte ovttasge sápmelaččas eai lean vejolašvuođat doalahit iežas máttuid eamioskku nu mo dat lei ovdal luteralaš miššuvnna. Ruoŧa ja Dánmárkku luteralaš girkut eai addán dasa makkárge vejolašvuođaid.

Vearrámus dilis ledje sámenissonat, geat eai bargan meahcis, danin go sii ledje lágamuš girku auktoritehtaid. Eanemus friddjavuohta fas lei badjeolbmuin, geat johte meahcis, gosa čavga kontrolla ii joksán. Badjeolbmuid birasdáiddut šadde ávkkálažžan, go girkoolbmot eai bisson sin maŋis.

Kristtalašvuohta ii bastán duššadit sámiid vuoiŋŋalašvuđa iešvuođaid. Ain otnábeaivái leat seilon árbedieđut siiddiin, gufihtariin ja eará vuoiŋŋaiguin gulahallamis sihke bohcco dávttiid gieđahallamis.

Vuostálastin bohciidahtii dubbelidentitehta

Sámemišuvnna beaktileamos perioda lei 1600- ja 1700-loguin. 1800-logu álggus sámiid eamiosku jurddašuvvui leamen juo jáddan, eandalit dan šamanisttalaš geavadagat. Girkus jurddašuvvui, ahte sámit ledje juo jorgaluvvon kristtalašvuhtii, muhto olles duohtavuohta dat ii lean. Mišunáraide buot váddáseamos eamioskui čanastat lei sámiid ráhkis oktavuohta jápman fulkkiiguin.

Sámit maid hutke áibbas ođđalágan vuoiŋŋalaš geavadaga, mas čielgasit oidno stáhtagirku vuostálastin. Go sámemánná lei girkus gášttašuvvon kristtalaš oskui ja nammii, muhtin sámeservodagain lei dáhpin vel 1800-logusge ođđasit gášttasit mánás eret kristtalaš gásttašeame. Dán oktavuođas mánnái addojuvvui sámenamma.

Ná sámiide šattai dubbelidentitehta: virggálaš oktavuođain geavahuvvui skandinávalaš namma, muhto siskkáldas oktavuođain skandinávalaš nama ii oba ožžon geavahit, dušše sámenama. Girku auktoritehtain ádjánii guhká ovdal go sii fuomášedje dán geavadaga.

Reformašuvdna álggahii rievdádusa, mii hávkadii sámiid eamioskku

Sámiid jorgalanbargu ii eisige lean álkes bargu, muhto njoazes bálggis. Máŋgga mišunáraide ii lean niehkobargu bargat kristtalaš barggu nággáris sámiiguin. Nuppe dáfus girkohistorjá dovdá maid mišunáraid, geat bealuštedje sámiid ja sin vuoigatvuođaid iežaset kultuvrii.

Oskodieđalaš dutkamuš lea čalmmustahttán maid miellagiddevaš oaidninčiega, ahte Ruoŧas ráŋggáštusat ledje geahppaset sámiide, go eará dan áigge noiddiide. Sivva dasa ii leat čielggas. Lea goit jurddašuvvon, ahte dan áigge sosiáladarwinisttalaš oainnu mielde sámit ledje olbmo ovdáneames máná dásis. Jurddašuvvui, ahte máná dásis leahkki olbmo ii sáhte ráŋggáštit seamma garrasit, go earáid.

Sámiid buohta reformašuvdna álggahii proseassa, mii gulul duššadii sámiid eamioskku. Danin lean dán jagi váillahan krihtalaš gažaldaga das, mo reformašuvdna ieš alddes váikkuhii Eurohpa vehádagaide. Sáhttá dadjat, ahte reformašuvda ja dan davviriikalaš evaŋgelalaš-luteralaš hápmi lea leamašan okta dain stuorámus ideologalaš rievdádusain sámiid historjjás. Reformašuvdna álfarot rievddadii sápmelaš eallinvuogi ja animisttalaš vuoiŋŋalašvuođa.

Reformašuvnna ávvojahki ii leat vuostálastojuvvon, ii oba gažaduvvon

Go reformašuvdna álggahii sámiid systemahtalaš jorgalaeme kristtalašvuhtii, mun sámeteologan ferten gažadit dán ávvojagi. Miehtá dán jagi lean čuvvon teologalaš ja girkolaš áigečállágiid inge gosge leat fáhten jearaldaga: maid reformašuvdna ieš alddes dagahii Eurohpa vehádagaide? Vástádus dán gažaldahkii – sámeperspektiivvas gehččon – lea bávččas.

Munnje lea leamašan váivi vuohttit, ahte girku eaige sámit ieža leat bastán krihtalaččat vihkkehallat dan eallinoainnuid ja geavadagaid rievdádusa, mii álggii 500 jagi dassái sámiid gaskkas. Go Amerihká ovttastuvvan stáhtaid “gávdnun” ávvuduvvui jagis 1992, ávvojahki bohciidahtii báhča dovdduid eamiálbmogiid gaskkas. Sii vuostálaste ávvodoaluid ja čájehedje stáhtii, ahte vurdet nuppelágan čuovvovaš 500 jagi, go maid sii ledje gártán gillát maŋimuš 500 jagi áigge. Dát vuostálastin váikkuhii dasa, ahte Ovttastuvvon Našuvnnat mearridedje jagi 1993 eamiálbmogiid jahkin.

Norgga girku soabadallamis ovdanjunnožis

Sámemišuvnna historjá lea gal guorahallojuvvon girku dáfus Norggas ja Ruoŧas. Norga lea leamašan sámesoabadallamis ovdanjunnožis. Jagis 1997 Norgga girku ánodii ándagassii girku rolla dáruiduhttimis, ja dovddastii bákčašiid, maid girku dagahii sámiide. Dát ándagassiiatnun lea konkrehta dásis oidnon ođasmahttojuvvon sámegirkoeallimis ja ruđalaš doarjagis.

Jagis 2016 fas Ruoŧa girku almmustahtii 1200-siidosaš artihkalčoakkáldaga, Vitboken, mii guorahallá sámiid bávččas mišuvdnahistorjjá Ruoŧas. Sihke Norgga ja Ruoŧa girkuid soabadanálgagat leat dohkkehuvvon girkolaščoahkkimis, mii lea girku alimus auktoritehta, nu maid Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkus.

Suomas, dego Norggas ja Ruoŧas, girku oktavuhtii lea vuođđuduvvon sámebarggu ráđđádallangoddi, man ulbmilin lea fuolahit sámiid girkoeallimis. Jagis 2012 Oulu bismágotti bismá Samuel Salmi bivddii ándagassii sámiid vealaheami.

Salmi ovdanbuktin lei soaballanproseassa dáfus mearkkašahtti, muhto ii seammaláhkai struktuvrralaš dego Norgga ja Ruoŧa girkuin. Reformašuvnna ávvojahki livččii leamašan Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkui heivvolaš áigodat álggahit struktuvrralaš soabadanbarggu, man vuolggasaddjin lea historjjálaš gažaldat das, mo luteralaš jorgalanbargu čađahuvvui.

Soabadallama vuolggasadjin dovddastus das, mo historjjás lea meannuduvvon sámiid ektui                   

Duohta soabadallamii gullet guorahallan ja dovddastus das, mii historjjás lea geavvan. Lea váivi, ahte reformašuvnna ávvojahki ii leat fállan oaidninčiegaid dasa, mo reformašuvdna lea čuohccan sámiid eallimii ja vuoiŋŋalašvuhtii.

Sámiid vuoiŋŋalašvuohta lea mu mielas dat kultuvrra bealli, man mearkkašumi mii sámit eat álo ieža nákce fáhtet. Dološ dáhpáhusaid geažil dat ii leat mihkkige ipmašiid. Soaitá leat nu, ahte sámiid vuoiŋŋalašvuođa mearkkašupmi eallinoainnuide lea dehálut, go bastit oba áddetge. Reformašuvnna ávvojahki livččii leamašan buorre vejolašvuohta loktet ságastallama sámiid vuoiŋŋalašvuođa dálá dilis ja váivves, vássán dáhpáhusain.

Čállosa veahkkin lea geavahuvvon earet eará čuovvovaš girjjálašvuohta:

Tore Johnsen (2007): Jordens barn, Solens barn, Vindens barn. Kristen tro i et samisk landskap. Oslo: Verbum Forlag.

Minna Heimola (2016): Raamattu ja rasismi. Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura.

Rauna Kuokkanen (2009): Boaris dego eana. Eamiálbmogiid diehtu, filosofiijat ja dutkan. Karasjok: ČálliidLágádus.

Juha Pentikäinen (1995): Saamelaiset: pohjoisen kansan mytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Risto Pulkkinen: Lähetyshistoria. – Saamelaiskulttuurin ensyklopedia.

Håkan Rydving (1995): The End of Drum-time. Religious Change among the Lule Saami 1670s–1740s. Acta universitatis Upsaliensis. Uppsala University. Diss. Uppsala: Uppsala University.