Kuva: Eurovision Song Contest

[suomeksi]

Dovddan ruossalasvuođa. Dat álggii miessemánu 12. beaivve jagis 2018. Dalle israelalaš Netta Barzilai vuittii Eurovision Song Contest -lávlungilvvohallama ja almmuhii: “Next time in Jerusalem!” Eurohppa illudii Toy-bihtá fárus ja Israela leavggat libardedje. Lávdi deavai konfeahtas, unohas dovdu čákŋalii mu čoavjái. Jaddadin tv:a ja nivssihin seŋgii. Ija maŋimuš jurdda jorai koloniserejuvvon Palestiinna birra.

Ledjen vihtta guhtta jagi boaris, goas munnje lea darvánan vuosttas čielga muitu Eurovison Song Contest -gilvvuin. Orrunlanja uvssa čiegas heaŋgajedje ivdnás áibmospáppat, mat ledje báhcán valpora ávvudeames. Eadni lei láibon sohkaris bulláid, maid sohkar čagalduhtii mu baksamiid seammás, go čuvvon Eurovišuvnna maŋiteahkes.

Sámeniidii, gii bajásšattai Buncce-dievá bálddas Boares Gáregasnjárggas, Eurovišuvdna buvttii máilmmi imaštallanláhkai.

Juohke giđđat čuvvon dárkilit máilmmi stuorámus riikkaidgaskasaš lávlungilvvohallamiid, maid sulain 180 olbmo miehtá máilmmi čuvvot dán áigge. Oktii jagis njealljediibmosaš finálasátta čohkke olbmuid guldalit gaskageardásaš musihka. Mun maid lean guldalan, jienastan, illudan ja ávvudan utopiija solidaritehtas.

Jo mánnán áddejin, ahte sáhka lea politihkas. Ledje riikkat, maidda olbmot liikojedje ja ledje riikkat, maidda eai liikojuvvon. Go Eurovišuvnna ordnejeaddji Eurohpa radiolihttu EBU válddii jagis 2015 geavahussii teknologiija, mii eastada buuen-jienaid gullomis tv-sáddagis, vuostálasten: “Allet jávohuhte olbmuid oaiviliid!”

Køpenhammanis leahkki Eurovišuvdna-álbmot buuerii fámolaččat Ruošša ovdanbuktimii jagis 2014, go Ruošša dušše moadde mánu ovdal lei fallehan Krimi njárgga Ukrainas. Guokte jagi golai ja Eurovišuvnna vuittii Krimi tatára Jamala, gean lávlunbihttá “1944” muitalii álbmogis bággoevakueremis.

Dalle dat álggii. Dušše guokte beaivve Netta Barzilai vuoittu maŋŋá ođasmediat miehtá máilmmi muitaledje Israela militára gokčan veahkkaválddiin palestiinnalaččaid miellačájáhusa Gazas. Palestiinnalaččat vuostálaste Davvi-Amerihká ambassa sirdima Tel Avivas Jerusalemai. Davvi-Amerihká presideanta Donald Trump lei diđolaš ambassa sirdima bohciidahttit vuostálastima ja proteasttaid.

Geahppa twiittat goddimiid oktavuođas

14.5.2018 máilbmi čuovui, go Israela militára rabai dola siviilaid ektui Gazas ja gottii 62 olbmo, main guhtta ledje mánát. Falleheamis lápmašuvve badjel 2 400 olbmo. Trump ii oba namuhan konflivtta, muhto baicce rámidii Twitteras: “Big day for Israel. Congratulations!” Israela stáhtaministtar Benjamin Netanyahu čuovvulii ja ákkastalai, ahte “juohke stáhtas lea geatnegasvuohta bealuštit iežaset riikkarájiideaset”.

Degomat duohtavuođas Palestiinnas livčče oba friiddjavuohta militáralaš falleheapmái: palestiinnalaččat bálkestedje geđggiid, maid gávdne muvrraid siste. Váimmusvearjostáhta Israel gottii palestiinnalaččaid dego návddiid.

Helvet eatnama alde. Nu Palestiinna ja dan álbmoga galgamuša lea gohčoduvvon. Doaimmaheaddji Mervi Vuorela cealká (Rumba 2/2019): “Israel lea apartheid-stáhta, mii okkupere lobihis vugiiguin Palestiinna ja osiid Syyrias. Dat jeavddalaččat goddá miellačájeheaddjiid, ráddje palestiinnalaččaid johtima, dahká falleheamiid eatnamiidda ja čázadagaide ja cuvke ruovttuid, skuvllaid ja gilvamiid”.

Suomapalestiinnalaš Noor Assad muitala Seura-bláđis, mo su áhku ja ádjá ruovttut cuvkejuvvojedje Palestiinnas ja mo dain sadjái gilvaduvvojedje muorat:

“Dat dáhpáhuvvá dávjá: earet eará Jewish National Fund (JNF) -searvi lea mielde meahcigilvinprošeavttain, main ulbmilin lea gokčat eatnama ovddeš historjjá ja seammás figgat čájehit sin leahkkit birasustibat. Fenomena gohčoduvvo maid namain greenwash.”

Eurovišuvdna fállá vejolašvuođa pinkkibassamii – Mari Boine cealká iežas eret

Seammás, go Gaza kolonialisma joatkašuvvá, Israelis ráhkkanit dán jagi Eurovišuvnna lágideapmái. Stáhtaministara Netanyahu áitagis beroškeahttá EBUs dahkkojuvvui viisses mearrádus, go Eurovišuvnna gilvvohallan lágiduvvo oaivegávpogis Tel Avivis iige politihkalaččat báhkka Jerusalemas.

Israel lea cuiggoduvvon maiddái pinkwashing-fenomenas, mas pinkkibassojuvvo olmmošvuoigatvuođaid seksuálavehádagaid dili buorideame ákkain. Eurovišuvnna fállá dasa lassevearjjuid, ja danin muhtun ovttaskas artisttat leat searvvan dán jagi Eurovišuvnna gilvvohallamiid protestii. Nannoseamos proteasta gullui Islánddas, gos dušše ovtta jándora siste 15 000 olbmo vuolláičálle adreassa, mas gáibidit Islándda báhcit eret dán jagi Eurovišuvnnas.

The Guardin -bláđi artisttaid proteastareivves gávdnu maid sámiide oahpes namma: Mari Boine – luohteárbevieru ealáskahtti ja Sámi beakkáneamos sámekultuvrra fievrrideaddji.

Searvvan daid kulturprotesterejeaddjiid jovkui, geat eai atte doarjaga Israela Eurovišuvdnii. Mannan jagi rájes lean dahkaluddan iežan čalmmeheapmin gilvvohallammiidda, dassážii go mu sosiála media deavdá ođas, man lean guhká vuordán: Eurovišuvnnas gullo sámiid arkálaš lávlunárbevierru, luohti! Norgga Eurovišuvnna-ovddasteaddji KeiiNo hilbes Spirit in the Sky -bihtás guovdageaidnulaš Fred René Buljo juoigá fámolaš luohteoasi, mii lea heivehuvvon geahppa Eurovišuvnna pop-stiilii. Eurovišuvnna-fánsan lean dán vuordán juo ain juo loginar jagi. “Dare to dream”, dego Tel Aviva Eurovišuvnna sloganis dán jagi ávžžuhit.

Geahčan KeiiNo buori miela ovdanbuktima ja morihan, ahte mus lea unohisvuohta. Ruossalasvuohta guoská dan gillámuša Palestiinnas, manin miessemánu 18. beaivve in sáhte searvat dan oahpes, geahppa illui, man Eurovišuvdna lea munnje fállán buot dáid lihkolaš jagiid. In bastte illudit luođis, mii gullo eatnamis, mii kolonisere nuppi eatnama. Hás sisge lea niehku.

Dare to dream, Palestine.