Kuva: Helga West
”Halusin vaan kirjoittaa sinulle, koska luennon aikana tajusin, miten vähän tiedän saamelaisista. Hävettää ja harmittaa, kun en ole aikaisemmin tiennyt näistä asioista mitään.”
Saan usein vastaavantyyppisen, ystävällisen viestin. Siinä viestin kirjoittaja pahoittelee omaa tietämättömyyttään saamelaiskulttuureista. Hän potee syyllisyyttä, koska kokee, että kyseessä ovat sellaiset perusasiat, jotka olisi pitänyt oppia jo peruskoulussa. Tunnen sympatiaa kirjoittajaa kohtaan. Vastaan: älä huoli, saamelaisia koskeva tietovajeesi ei ole sinun syytäsi, vaan koululaitoksemme.
Tuntuu suorastaan epäreilulta, että niin moni tuntee syyllisyyttä sivistyksen puutteesta, jonka paikkaaminen kuuluu ensisijaisesti maamme koululaitokselle. Sen tehtävänä on pitää huoli siitä, että peruskoulunsa (ja myöhemmin toisen asteen koulunsa) päättävä nuori omaa riittävän tietämyksen maamme alkuperäiskansa saamelaisista.
Opetussuunnitelma on koulun kaiken toiminnan ja opetuksen kivijalka. Opetussuunnitelmissa on asioita ja on asioita, joita niissä ei ole. Saamelaiset lukeutuvat maailman tutkituimpiin ihmisryhmiin, mutta tuohon ihmisryhmään tutustumista ei pidetä niin tärkeänä, että kirjaus siitä päätyisi koulujemme opetussuunnitelmiin.
Tilannetta ei paranna myöskään oppimateriaalien niukka ja epäajanmukainen tieto saamelaiskulttuureista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuussa 2020 julkaistun selvityksen perusteella saamelaistiedon määrä suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa on vähäinen ja tiedon laatu vaihteleva. Selvityksessä todetaan, että ”oppimateriaalien väärät tiedot, stereotyyppiset kuvaukset ja saamelai[si]sta puhuminen vain menneisyyden yhteydessä rakentavat kapeaa ja yksipuolista kuvaa saamelaisista”.
Selvityksen mukaan saamelaisaiheisiin syventyminen kouluissa on tällä hetkellä kiinni yksittäisistä opettajista. Vastuu saamelaisia koskevasta tiedon jakamisesta yhteiskunnassamme lepää siis yksittäisten ihmisten harteilla – asia, josta saamelaiset ovat puhuneet jo vuosikymmenien ajan.
Kulttuuriseen lukutaitoon kasvattaminen ei kuitenkaan voi rakentua yksittäisten ihmisten aktiivisuuden ja sattumanvaraisten tiedonmurusten varaan. Tällä on riskinsä, ja saamelaisyhteisöt tuntevat noiden riskien aiheuttamat seuraukset nahoissaan varsin hyvin.
Saamelaisia koskeva tietovaje syventää ennakkoluuloja, uuvuttaa ja pahimmillaan aiheuttaa tuhoisia päätöksiä saamelaisten elinkeinoille.
Tilanne on noteerattu myös Euroopan Unionin tasolla. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism) kehottaa jo toistamiseen raportissaan, että Suomen kouluissa tulisi opettaa enemmän saamelaisista. Raportissa tuodaan esille, kuinka opetuksen ja tuntemuksen lisääminen voisi kitkeä saamelaisiin kohdistettua vihapuhetta.
Oikeusministeriö puolestaan julkaisi vuonna 2016 selvityksen vihapuheen ja häirinnän vaikutuksista Suomen eri vähemmistöryhmiin. Selvityksen mukaan saamelaiset kohtaavat rasismia eritoten verkkovihan muodossa.
Suomi kuuluu maailman vakaimpiin demokratioihin. Suomalainen koululaitos kuuluu maailman korkealaatuisimpiin. Koululaitostamme pidetään tasa-arvoisena ja monella mittarilla sitä se todella on.
Tasa-arvoinen se ei kuitenkaan ole niille ihmisryhmille, joiden historiasta ja nykyisyydestä opetussuunnitelmat systemaattisesti vaikenevat.
Helga West 
[…] Helga West 7.2.2021: Maailman parhaimpiin kuuluva koululaitoksemme ei riittävästi huomioi opetussuunnitelmissaan saamel… […]
LikeLike