Govva: Helga West

Čálus lea sáhkavuorru, man čálli doalai Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna álggahansemináras 8.2.2022.

Buorre beaivi buohkaide! Ollu giitu stáhtaráđđái bovdehusas dán historjjálaš álggahanseminárii. Mun lean Biennaš-Jon Jovnna Piera Helga, ja lean nákkosgirjedutki Helssega universitehtas. Mu ovdanbuktima bajilčálá lea Konkrehta gažaldagat ja positiiva evttohusat Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna bargui.

Dutkkan sámesoabadanproseassaid Davviriikkain, sihke girkolaš sámesoabadanbargguid ja Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna Suomas. Háliidan deattuhit, ahte mun in leat leamašan mielde dán komišuvdnaproseassas. Mu bargun lea guorahallat sámiide guoskevaš soabadanbargguid, maid girkut ja stáhtat leat sámiiguin álggahan.

Lean dán sáhkavuoru hábmen nu, vai dát livččii komišuvdnabargui ávkin. Dán ovdanbuktimis muitalan oanehaččat 1) girkolaš soabadanproseassain, dan maŋŋá 2) lokten moadde krihtalaš gažaldaga Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnas, ja 3) loahpas evttohan positiiva ovdamearkkaid komišuvdnabargui.

Luteralaš girkuid sámesoabadanbarggut leamašan jođus juo máŋgalot jagi

Dán áigelinnjái lean čohkken sámiid soabadallanproseassaid ja goas dat leat álgán. Hás lea miellagiddevaš diehtit, ahte máŋggain sajiin kristtalaš girkuin lea jođus girkolaš soabadanbargu eamiálbmogiiguin. Girkolaš sámesoabadallanbargguid vuolggasadjin leat leamašan globála eamiálbmotságastallamat ja eandalit Mátta-Afrihká duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna 1990-logus.

Dego mii oaidnit, Norgga girku álggahii iežas soabadanbarggu sámiiguin juo 1980-logus, nappo badjelaš 30 jagi dassái. Mátta-Afrihká ovdamearkka mielde Norgga girkus báhpat jerre: “Leatgo mii maid koloniseren sámiid?” Dán maŋŋá Ruoŧa girku álggáhii sullasaš proseassa sámiiguin ja maiddái Suoma eváŋgelalaš-luteralaš girku 2000-logus.

Dán vuođul sáhttá ákkastallat, ahte ieš alddes luteralaš girkuin Norggas, Ruoŧas ja Suomas gávdnu sámesoabadallanmáhttu oalle ollu maŋimuš logijagiid áigge. Girkuid soabadanproseassat gusket kristtalaš girkuid koloniála meannudanvugiid jorgalahttinbarggus. Dábálaččat lea nu, ahte dákkár girkolaš áššit eai gieđahallojuvvo stáhtaid komišuvnnain.

Globála oaidninčiegas sáhttá maid dadjat, ahte sámiide guoskevaš stáhtaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnat álget bargguideaset oalle maŋŋit.

Maid luteralaš girkut leat soabadan?

Maid luteralaš girkut dasto leat soabadan ja ánodan ándagassii sápmelaččain? Oanehaččat daddjon sáhttá fáhttet golbma historjjálaš fáttá, mat laktet oktii. Jorgalahttinvuogit, mainna girkut leat figgan jorgalit sámiid kristtalažzan 1500-logu rájes, leat čuohcan sámiide máŋggaláhkai.

Girkut leat dovddastan vuoiŋŋalaš soardima, giellavealaheami ja doarjaga nállebiologalaš dutkamušaide. Vuoiŋŋalaš soardimii gullet sámiid vuoiŋŋalaš geavadagaid demoniseren, seiddiid ja goavdásiid duššadeapmi ja luohteárbevieru stigmatiseren. Girkut leat almmolaččat gáhtan maid dan, mo dat leat olgguštan sámegielaid ja symbolaid girkolaš barggus. Suomas ja Ruoŧas luteralaš girkut leat maid soabadan pseudodieđalaš eugenisma, mii nannii modearna rasismma ja nállevealaheami.

Obalohkái sáhttá dadjat, ahte girkuid meannudeapmi sámiid hárrái lea čuohcan čiekŋalit sámeservošiidda. Lea dehálaš goittotge áddet dan, ahte dálá álbmotgirkut leat ovddeš stáhtagirkut. Dát oaivvilda dan, ahte ásahussan girkut leat leamašan oassi stáhtafámuin.

Maid mii sáhttit oahppat Norgga girku sámesoabadanbarggus?

Go dutkat girkolaš sámesoabadanbargguid, de orru nu, ahte Norgga girku lea lihkostuvvan oalle bures iežas institutionála soabanproseassas sámiiguin. Dat, manin mun navddán Norgga girku lihkostuvvan erenomáš bures lea dat, ahte Norgga girku lea láhkonan soabadallama sámiiguin hui oppalaččat.

Dáinna mun oaivvildan dan, ahte Norgga girkus ii leat leamašan šat dakkár jurddašeapmi, ahte sámesoabadallan guoskkášii dušše sámegielaid- ja kultuvrraid dego Suomas oalle dávjá jurddašuvvo. Norgga girku lea baicce váldán eamiálbmot stáhtusa duođas ja váldán vuhtii sámegielaid lassin maiddái eana- ja čájádatvuoigatvuođaid sihke sámiid vuoiŋŋalaš árbbi.

Norgga girku lea earret eará bealuštan sámiid eananvuoigatvuođaid Finnmárkkus, ja ođasmahttán olles girku ráhkadusaid nu, vai girku šattašii sámiide vuohkkásot. Dát soabadanbargu oidno konkrehtalaččat ekonomálaš dásis, nuppiin sániiguin daddjon ruhtasupmiin mii biddjojuvvo girku sámebargui.

Lea čielggas, ahte Norgga girku sámesoabadanbargui leat váikkuhan lagaš oktavuođat eará eamiálbmotguovlluide. Dát globála čanastagat leat sihkkarit váikkuhan dasa, manin Norgga girku eamiálbmotsoabadanmáhttu lea nu alla dásis.

Krihtalaš gažaldagat Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii

Muhto mannot dál dán Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii. Mun háliidan loktet sihke moadde krihtalaš gažaldaga ja positiiva evttohusa komišuvdnabargui. Dát mu fuomášumit badjánit soabadandutkamušas ja das, maid mii diehtit eará proseassain, mat gusket namalassii eamiálbmogiid.

Vuosttamužžan háliidan čalmmustahttit diehtojuohkima mearkkašumi. Lean fuobmán, mo unnán olbmot dihtet dán komišuvnna birra, nu sámit go maiddái váldoálbmot. Go komišuvnna mandáhta namuha dan, ahte oktan ulbmilin lea dahkat oidnosii dán prosessas badjánan vásáhusaid, de evttohan vuđolaččat guorahallat dan, ahte mo fáhtet viidásot suopmelaš servodaga. Livččiigo komišuvnnas resurssat buvttadit diehtojuohkinmateriálaid ja preassadieđáhusaid?

Nuppi bealli diehtojuohkimis – ja ieš alddes vel dehálot lea dat – ahte mo joksat sámiid fárrui dán prosessii. Mo juohkit sámiide dieđu? Mii eat sáhte navdit, ahte buohkat sámit ožžot dieđuid interneahta bokte. Dehálaš gažaldat dál, go komišuvdnabargu lea álgán, lea ahte mo joksat sámiid ja mo movttiidahttit sin mielde dán prosessii? Jus komišuvdnabargu báhccá dušše dakkár institutionála dássái, de dat lea áitta, danin go dán sullasaš proseassa galggašii vuosttamužžan guoskat olbmuid ja sin bearrašiid, geat leat gillán suomaiduhttinpolitihkas.

Goalmmát ášši, mii guoská diehtojuohkima lea fuolla das, mo rasisma sámiid hárrái sáhttá lassánit komišuvdnabarggu áigge. Mo komišuvdna lea ráhkanan dasa? Mii diehtit, ahte gos feara leat rabas plátformat, mat gusket eamiálbmogiid, de dat geasuhit rasisttalaš vaššiságaid. Ovdamearkka dihtii Kanadas fertejedje šluhttet dihto neahttaplátformaid, mat guske Kanada duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna danin go dat geasuhedje vaššiságaid nu ollu, ahte dat vel eanet čiekŋudedje eamiálbmotolbmuid traumaid. Mun čalmmustahtán dán danin, vai komišuvdna lea diđolaš dán áitagis. Sáhka lea das, ahte mo láhččet kultuvrralaččat dorvvolaš saji buohkaide, vai dat movttiidahttá olbmuid juohkit vásáhusaideaset.

Positiiva evttohusat doarjut komišuvdnabarggu

Eske mun čalmmustahtten duođalaš áitagiid, muhto mun háliidan loahpahit dán sáhkavuoru moadde positiiva evttohussii. Sávvamis dat bohciidahttet ođđa jurdagiid.

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnnat vuddjot váivves, historjjálaš vásáhusaide. Danin sáhtášii smiehttat dáidaga rolla soabadeamis – unnán geavahuvvon vejolašvuohta soabadanproseassain. Sámiid gaskkas dáiddarat ádnojuvvojit stuorra árvvus. Mo sápmelaš aktivisttaid, dánsuid, duojáriid, filbma- ja teáhterdahkkiid, govvadáiddariid, juoigiid ja čálliid sáhtášii bovdet komišuvdnaprosessii?

Sáhtášiigo ovdamearkan lágidit duodjebargobájiid dahje govvačájáhusa, masa olbmot buvttášedje iežaset muittuid ásodatáiggiin dahje čohkket diktačoakkáldaga dahje ordnet luohtekonseartta? Oktasaš buđaldeami bokte sámit beasašedje gieđahallat sin koloniála árbbi.

Dán sullasaš čoahkkaneamit nannešedje soabdanbarggu kollektiivva beali. Soabadanbargu ii eisige sáhte guoskkahit dušše jierpmi, ráhkadusaid ja traumaid dási, baicce dat sáhtášii maid fámuidahttit olbmuid álbmogin. Dáidda addá buorre vugiid gieđahallat bávččas vásáhusaid ja beassat dáiguin ovddosguvlui.

Giitu!