YK:n alkuperäiskansaoikeuksien julistuksen tunteminen kuuluu yleissivistykseen

Kuva: YK

YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista vuodelta 2007 (UNDRIP) on tärkeimpiä kansainvälisen politiikan instrumentteja alkuperäiskansamaailmassa. Alkuperäiskansat ympäri maailmaa voivat legitiimisti viitata siihen puolustaessaan omia oikeuksiaan.

Niin kuin tiedämme, puolustettavaa riittää.

Koska julistus on suhteellisen tuore, monet eivät sitä tunne. Joillekin voi tulla yllätyksenä, kuinka yksityiskohtaisesti YK eli Yhdistyneet kansakunnat puolustaa alkuperäiskansojen oikeuksia kuten heidän oikeuttaan omaan biodataan, instituutioihinsa, maihinsa ja teknologioihinsa itsemääräämisoikeudesta puhumattakaan.

Alkuperäiskansateologina minua ilahduttaa erityisesti, että useassa kohdassa julistus viittaa alkuperäiskansojen hengellisten käytänteiden suojelemiseen. Toisin sanoen alkuperäiskansojen hengelliset tietojärjestelmät nauttivat kansainvälisen oikeuden suojaa yhtä lailla kuin heidän kielensä ja aineelliset kulttuurinsa.

Julistus löytyy niin Suomessa puhuttavilla saamelaiskielillä kuin suomeksi valtioneuvoston sivuilla. Alkuperäinen julistus löytyy YK:n omilla sivuilla.

Julistuksessa on yhteensä 46 artiklaa. Ne kunnioittavat alkuperäiskansojen omia ehtoja, tapoja ja perinteitä kehittää heidän yhteiskuntiaan. Dokumentti ei ole uuvuttava, vaan selväsanainen ja silmiä avaava:

Alkuperäiskansat, joilta on riistetty niiden elinkeinot ja toimeentulo- ja kehityskeinot,
ovat oikeutettuja asianmukaiseen ja oikeudenmukaiseen hyvitykseen.

YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista, artikla 20 kohta 2

Julistuksen tunteminen on osa ihmisoikeuskulttuurin tuntemusta. Suomessa sen sisältöä tunnetaan huonosti siitäkin huolimatta, että Suomi on valtiona sitoutunut asiakirjan pyrkimyksille ja periaatteille. Toisin kuin kansainväliset yleissopimukset, julistus ei ole oikeudellisesti sitova, mutta moraalisesti velvoittava.

On myös useita käytännön tilanteita, joihin julistukseen viittaaminen osoittaa hyvää alkuperäiskansojen asioiden tuntemusta, kuten:

  • alkuperäiskansoja koskevissa sovintoprosesseissa
  • päätöksenteossa
  • tuomioistuimissa
  • opetuksessa
  • alkuperäiskansoja koskevissa tieteellisissä ja taiteellisissa julkaisuissa ja teoksissa
  • rahoitushakemuksissa, kun suunnitellaan hankkeita, joilla pyritään parantamaan alkuperäiskansojen asemaa.

Kun siis alkuperäiskansoihin kuuluvat ihmiset vetoavat oikeuksiinsa alkuperäiskansana, on heillä kansainvälisen oikeuden eli tässä tapauksessa YK:n poliittinen tuki.

Koska alkuperäiskansaoikeudet kytkeytyvät ihmisoikeuksiin, tulisi julistus ainakin pääpiirteissään tuntea osana yleissivistystä – tai vähintäänkin olla tietoinen siitä, että sellainen on olemassa. Siksi julkaisen siitä yhden artiklan päivässä niin englanniksi, pohjoissaameksi kuin suomeksikin Instagram-tarinoissani huhti-toukokuun 2022 aikana 9.4. lähtien.