Náittosearru, mu losses beaivegirji šattai diktačoakkáldagan

Čábbaseamos jagiáigi Helssegis lea čakčageassi: borgemánu loahppa ja čakčamánnu. Dan beaivve čakčamánu álggus ledjen goit áŧestuvvan iŋge diehtán, man guvlui livččen galgan vázzilit. Váccašin ovddos maŋos Fabianingáhtas. Ledjen nearvaluvvan dego giksašuvvan beana. Jus boargguhivččen, livččen boargguhan olles dievva skáhpoža. Nuorra olbmot mu birra ledje maid gealdagasas, muhto eará sivas: sii ledje oassálastimin universitehtaoahpuid orienterenbeivviidda ja moadde beaivvi siste ođđa skuvlabálggis álggašii. Fáhten birrastisttán vuordámušaid lihkoleabbot áiggiin. Studeanttaid optimisma ja beaivvádat losidedje mu movtta.

Viimmát arvvosmuvven ja válljejin lágamuš skihpáran nummira telefuvnnas. Go son vástidii, celken, ahte mus lea juoga dadjanláhkai. “In áiggo máhcat šat ruoktot isidasan lusa”, muitalin. Skibir lei hirbmastuvvan ja jaskat. “Dát ii lean vuordimis”, mieđihii songe.

Dovden iežan juo mearrádusa dahkan, muhto vearrámus lei easkka ovddabealde. Mo muitalit áššis, mii orui nu jáhkketmeahttun, go heajainge lei gollan dušše guokte jagi? Mo muitalit áššis isidii, gii guhkkin eret lei ráhkanan rievdádussii. Na, galhan náittosearu sáhttá gohčodit rievdádussan. Dan mun háliidin, vaikko ákkat ledje heajut.

In muite čielgasit dan áigodagas. Muittán áššiid duoppil dáppil, ovttaskas dáhpáhusaid, detáljjaid. Náittosdilli ja -earru ledje menddo stuorra dáhpáhusat gieđahallojuvvojit, ahte illá dat čáhke mu oaivái. Menddo ollu, menddo oanehis áiggis, menddo nuorran. Friddjavuođadovdu ja losses oamedovdu gilvaleigga vurrolágaid.

Dan čakčabeaivvi áigge munnje čielggai, maid galggan dahkat, mo ja manne. Mus eai goit lean buori čilgehusat, cealkagat, oba sánit. Mannen ruoktot dego dábálaččat beaivvi maŋŋá. Čohkkájin, čohkkáhin. Rahpen njálmmi, dieđihin, almmuhin. Báhkkejin iežan koaffaran.

Dahken dearvvuođaid agibeaivái.

Čuovvovaš beivviid, vahkuid ja mánuid áigge ledjen dego robohtta, jus ledjen gozuid alde. Nahkáriid siste lei álki vajálduhttit beahttašumi, man lei dagahan iežas guoibmái. Losses oamedovdu ii gopmohallan nu sákka niehkomáilmmis, muhto dat sáhtii báifahkka iđistit olbmuid siste, gávpothuššas, heajain, čáppa muittuid siste.

helsinki-1269312_640

Gávpotgáhta alde mu lusa vázzila oahpes sámealmmái. Imaštalan, manne son nu mojohallá. Son sállu mu ja cealká lihkkosávaldagaid mu náittosdili ja ođđa nama geažil. Son šalloša, ahte ii lean árat cealkán munnje lihku. Geahčan su moddjás muođuid dieđekeahttá, maid vástidit. Loahpas dadjalan dušše “giitu”. Livkkihan deaivvadeames nu johtilit go vejolaš. In lean leamašan ruovttus šat mánnui.

Ođđa goargu dagahii dan, ahte sámeservošis vieris olbmot eai dovdan mu sámeduogáža. Mo sii livčče oba sáhttán, go ledjen massán iežan sohkanama, man bokte sámit dovdet nubbi nuppi. Ledjen iešdáhtos sorron iežan dan dillái, ahte fertejin čilgegoahtit, gii mun duohtavuođas lean. Duohtavuohta lei naman duohken, mu namma ii guoddán šat máttuidan. Dovden iežan láhppán visot: oktavuođa, vel namage. Illá gávdnen sániid sámásteapmái.

Ledjen 26-jahkásaš earránan áhkku, nammaláhpat ja beallegielat. Olmmošmoivi, njulgestaga daddjon. Gužžačuorbi.

Huksedettiin ođđa vuođu iežan eallimisttán lohkagohten sámedutkamuša universitehtas. Vuosttas geardde oahpasmuvven albmaláhkai sámegirjjálašvuhtii, mii lea oaivvilduvvon ollesolbmuide. Vudjon eandalit Deatnogátte čáppagirjjálašvuhtii ja hirbmastuvven, man rikkes dan lyrihkka- ja máinnastanárbevierut ledje. Dego livččen gávdnan čihkkojuvvon ártna ja vuoi, daid dovdduid ja bottožiid Deatnogátte čehppiiguin! Ironiijas ja sarkasmmas ii lean váilevašvuohta, tabuat cuvkojuvvojedje ja fearánat govviduvvojedje rehálaččat: áddejin, ahte in leat vuosttas sápmelaš, geas áššit ledje mannan áivve endorii.

Mađe eanet lohken Inger-Mari Aikio, Rauna Magga Lukkari, Kerttu Vuolab, Kirsti Paltto, Jovnna Ánde Vest, Pedar Jalvi, Eino Guttorm, Niillas Holmberg ja earáid, nanosmuvven. Munnje gávdnui máilbmi, gosa gulan, máilbmi, gos lean eret. Gávdnen sániid.

mađe eanet duinna

dađe dávjjit láhppo

giellabeallji

Dát ja eará divttážat riegádedje áigodagas, go mus lei nana dárbu suokkardit, manne ledjen vuolgán. Giela bokte dohkkehin váivves ja ruossalas dovdduid.

ozan du moji

olbmuid siste

don gáhta duohken

hámmanis

máttabiegga muitala

don leat heaitán vuordimis

mu šat ruoktot

Háliidin muitalit iežan muitalusa oassin dan njálmmálaš ja čálálaš joatkagis, mii munnje lei oahpis, muhto man ledjen vajálduhttán. Áddejin, ahte sohkanaman lassin ledje earáge bealit, main ledjen luohppan.

Náittosearru heittii mu hárdimis giđđageasi 2016. Ledjen čállán ollislaš muitalusa, mii álggii headjabeaivvis gitta áigodahkii maŋŋá earu.

Guokte beaivve dan maŋŋá, go válden ruovttoluotta iežan sohkanama, vuolláičállen girječállesoahpamuša ČálliidLágádusain.

Sihke soahpamušas ja girjjis čuožžu mu iežan namma. Ieš girjjis fas dat sánit, maid ohcalin.

 

ČálliidLágádus almmustahttá diktačoakkáldaga Gádden muohttaga vielgadin Kárášjogas duorasdaga 19.4.2018 dmu 16–18 Girjjálašvuođaguovddážis.

Divttat: Helga West

Sárgosat: Jovnna West

Giellagáhtten: Jovnna Ánde Vest

Hábmen: Johan Biti/ČálliidLágádus

Suoma Sámediggi lea dorjon čállinbarggu ja Sámiráđđi fas girjji hervema. Norgga Sámediggi lea addán doarjaga almmuhit girjji.

Inger-Mari Aikio ja Suvi West leaba veahkehan doaimmahanbarggus.

Goasttideaddji: ČálliidLágádus