Jagi sápmelaš -bálkkašupmi šattai láittasin juo namaheame nuppi jagis

 

Go City-Sámit -searvi vuosttas geardde jagis 2015 namahii Jagi sápmelažžan Anáris orru oahpaheaddji Outi Länsman, bohciidahtii válljejupmi sáhkilvuođa: Gii lea Outi Länsman? Makkár duogáš sus lea? Maid son bargá, go su bargu adnojuvvo mearkkašahttin? Miehtá jagi lohken su birra čállojuvvon jearahallamiid, ja gulul munnje bođii ártegis dovdu, ahte sonhan lea min oahpes Outi, vaikko goassige in lean su oba deaivange. Bálkkašumi geažil oahpasmuvven ođđa olbmui, ja namahus lasihii diđolašvuođa Anára skuvlenvejolašvuođain. Seammalágan váikkuhus ii lean Niillás Holmberga válljejumiin. Dán čállosis oaivvildan, ahte Jagi 2016 sápmelaš -válljejupmi ii lasihan diđolašvuođa sámeservodagas, ja ákkastalan iežan oainnu. 

Guokte jagi dassái smihtten, man lihkostuvvan Länsmanna válljejupmi vuosttas Jagi sápmelažžan lei: báikálaš dási “dábálaš” váikkuheaddji loktojuvvui riikkadásis ovdagovvan sápmelaččas, gean barggu váimmusis lea sámegiella ja dan oahpaheapmi. Máŋggaláhkai oalle dábálaš válljejupmi – ja aiddo danin nu hutkái. Länsmanna válljejumiin háliidedje loktet oidnosii sámeoahpaheaddji árgabeaivválaš barggu ja Länsmanna movttiidahtti persovnna.

City-Sámit -searvvi sáhttá gohčodišgoahtit historjjáláš searvin, mii lea guhká huksen ja nannen gávpotsámiid identitehta oaivegávpotguovllus. Suoma dásis searvvi sáhttá gohčodit maiddái progressiivan: máŋggat geasuheaddji álgagat leat biddjon johtui aiddo City-Sámit -searvvis, nu mo Jagi sápmelaš -namahus. Gii beare oažžu evttohit Jagi sápmelačča, muhto loahpalaš válljejumi dahká City-Sámit -searvi ovttas eará Suoma sámeservviiguin. Dán jagi mearrádusa dahká City-Sámit -searvi okto.

Namahusa ulbmil lea sihke lasihit diđolašvuođa sámiid birra váldoálbmoga gaskkas ja nannet sámegiela ja -kultuvrra nu, ahte kultuvrra bealit seaillošedje boahttevaš buolvvaide. Searvvi dieđáhusas čuožžu, ahte “Jagi sápmelaš lea positiivvalaš ja son buktá sápmelašvuođa ovdan roahkkasit, kánske ođđa vugiin”.

Oanehis áiggi siste Länsmannas šattai bránda

Media beroštuvai Jagi sápmelaččas, ja Länsmannas šattai bránda: máŋgasiidda lea darvánan govva sus mojunjálmmiid gákti badjelis, čáhpes čálbmelásaiguin: vilges bánit šealgájit gilvvu muohtaduovdagiin.

WP_20161112_013 (360x640)
Outi Länsman válljejuvvui vuosttas Jagi sápmelažžan jagis 2015.

Jahki dassái, go almmostahttojuvvui čuovvovaš Jagi sápmelaš, háleštin Länsmannain. Dat deaivvadeapmi orui munnje eanet fánsadeaivvadeapmi go mihkkige eará. Go jerren sus, mii namahusas lei sutnje alccesis leamašan dat buot deháleamos, vástidii son: “sámeálbmot, danin go sámeálbmot lea sámeálbmot”. Son moddjestii, ja doapmalii geiget bálkkašumi ovddosguvlui. Deaivvadin duohta násttiin, jurdilin.

Seammalágan dovdu mus lei, go deiven Niillás Holmberg vuosttas háve. In oba muitege áigodaga, goas Holmberg ii livččii lean juo dovddus, ja ii dušše sámiid gaskkas, muhto maiddái riikka- ja davviriikalaš dásis. Lean rávásmuvvan ovttas su dáidagiin. Lešgo Holmberg 30 jagi vel deavdánge, ja lea juo geargan duddjot diktačoakkáldagaid, musihka ja čájáhallan teahterlávddi alde sihke bargan iešguđet dáiddarkollektiivvain. Nággáris Niillás ii miehtan lohkat divttáža njuolggosáddagis Turku girjemeassuid oktavuođas, muhto baicce moittii Suoma stáhta heajos sámepolitihkas. Doaimmaheaddji riehpu ii lean ráhkanan politihkalaš sáhkavurrui iige diehtán, mo de livččii galgan. Ii dušše dán bottožis, muhto máŋgga earáge oktavuođas Holmberg ovddasta vuostánarratiivva iige vuollán čiegadit dan.

WP_20151009_008 (640x360)
Ohcejohkalaš dáiddar Niillas Holmberg ii bala almmolaččat gažadit Suoma sámepolitihka.

Mo de šaddá mahkáš Holmberga válljejupmi diibmá Jagi sápmelažžan láittasin, nu mo mun čuoččuhan? Iigo beare leat buorre, ahte juo ovddalgihtii beakkán olmmoš namuhuvvo Jagi sápmelaš -rollii? Áinnas lea Holmberg ánssášan dákkár gudnebálkkašumi, sáhka ii eisige leat das. Mun oainnán dán ášši eanetge struktuvrralaš gažaldagan, ja figgán dál ákkastallat iežan oainnu.

Holmberga válljejumis váilo miellagovahus sihke roahkkatvuohta

Jagi sápmelaš -namahusas lea issoras potentiála, ja dan mearkašupmi soaitá leat stuorát, go vel oba áddetge. Nuba válljenproseassa sisttisdoallá kreatiiva, viiddes vejolašvuođaid. Dieđusge sáhttit dovddastit ovttaskas olbmo čehppodaga ja nannet juo ovddalgihtii dovddus olbmo sajádaga ja ná giitit su dehálaš barggu ovddas. Okta molssaeaktu livččii čalmmustahttit struktuvrralaš fáttáid, maid bokte – seammás – lasihit váldoálbmoga diđolašvuođa sámiid dilis. Liikká anán deháleamosin dan, ahte gudnebálkašumi váldoulbmil siktejuvvo sámiide, ja ahte dan bokte čalmmustahttojuvvojit fáttát, mat dábálaččat leat čihkosis.

Go mannan jagi City-Sámit -searvi almmustahtii čuovvovaš Jagi sápmelačča, ledjen gealdagasas: geanson/manson de leat hutkán dán jahkái? Mus ledje alla vuordámušat. Go Holmberga nama muitaledje, smihtten: muhto mii buohkathan juo dovdat dán olbmo! Holmberg lea máŋgii bálkkašuvvon sihke Norggas ja Suomas. Su válljejumis váilo miellagovahus ja roahkkatvuohta.

Jahki hurggihii. Jagi sápmelaš 2016 -namahus ii buktán sáme- iige suomaservodagaide mihkkige ođđa. Sivvan lea, go dáiddar ii oainnat sáhte bargat eambbo, go maid muđuige juo bargá: hutká ja čalmmustahttá, váibbakeahttá.

Ásahus, prošeakta, bargojoavku, ii-sápmelaš… Jagi sápmelažžan?

Namahusa dubbelulbmila ii gal leat álki deavdit. Fertešii sihke leat ofelaš váldoservodagas ja berret nanosmahttit sámevuoiŋŋa sámeservodagas. Go sámevuoigŋa árbevirolaččat juohkása njealje riikii, eai riikkaráját dárbbašedje ráddjet Jagi sápmelačča válljema: sámit leat hárjánan ávkkástallat riikkarájáid resursan. Máŋggat sámebargojoavkkut ja -lihkádusat eai čuovo riikkarájáid, dego ovdamearkka dihtii Ellos Deatnu -lihkádus.

In anašii váttisvuohtan dan, ahte Jagi sápmelaš ii livččii lunddolaš olmmoš, muhto ovdamearkka dihtii ásahus (omd. SámeSoster), prošeakta (omd. Eeva-Kristiina Harlin ja Outi Pieski ládjogahpir-proešeakta) dahje bargojoavku (omd. Suohpanterror). Jus lunddolaš olmmoš válljejuvvo, mannebat son ii muhtun jagi sáhtášii leat ii-sápmelaš, gii lea ráhčan bealuštettiin sámiid rivttiid, dego ovdamearkka dihtii ovddeš vuoigatvuohtaminister (dálá Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga ságajođiheaddji) Anna-Maja Henriksson.

Saa’mi Nue’tt -searvvi namahusat leamašan progressiiva

Erenomáš miellagiddevaš lea leamašan čuovvut Jagi nuortalačča válljejumiid. Saa’mi Nue’tt -searvi lea namahan Vuoden koltta -bálkkašumi jagiin 2007–2015. Searvi ákkastallá dárbbu namahussii čuovvovašláhkai:

“Jagi nuortalaš -bálkkašupmi lea riegádan hálus ja dárbbus doarjut, giitit sihke giddet fuopmášumi daguide, main lea árvu nuortalaš servodahkii. Bálkkašupmi figgá movttiidahttit dakkár doaimmaide, mat dorjot nuortalaš giela ja kultuvrra. Bálkkašumi oažžu sáhttá leat juogo nuortalaš dahje nuortalaš servodaga olggobeal olmmoš dahje ásahus.”

Jagi nuortalaš -bálkkašumi ulbmil lea geavatlaččat oidnon válljejumiin: jagis 2013 bálkkašupmi geigejuvvui Yle Sápmái, jagis 2014 nuorra suopmelaš gielladutkiide Miika Lehtisii ja Markus Juutisii sihke jagis 2015 Álbmotarkiivii ja Sámearkivii.

Gohčodivččen Saa’mi Nue’tt -searvvi válljejumiid progressiivan, geasuheaddjin! Dát namahusat hui vuohkkásit ovdanbuktet dan viiddes kapasitehta, man bálkkašupmi sisttisdoallá. Ja okta ášši vel: namađettiin ovttaskas olbmuid geavahuvvo maid váldi, meroštallanváldi. Dákkár meroštallanváldi sisttisdoallá potentiála. Sámesearvvit geavahit válddi. Sámeservviin leat áidnalunddot diehtoortnegat olbmuid, politihka – struktuvrraid birra. Namaheapmi lea álo politihkalaš ášši: man luohkkái mii bidjat min servodagas váikkuheaddji olbmuid ja fámuid. Ii leat ollenge okta ja seamma, gohččoditgo mii muhtun olbmo ráigeoaivin, miellabuohccin vai Jagi sápmelažžan.

Go skábmamánu 11. beaivve almmustahttojuvvo Jagi 2017 sápmelaš, sávan válljejumi bohciidahttit čuovvovaš gažaldaga: maid Jagi sápmelaš ieš alddes lea bargan, go su/dan bargu adnojuvvo alla árvvus? Sávan Jagi sápmelaš -namahusa hástalit giddet fuopmášumi dohko, gos dat ovdal ii leat dihtton doarvái. Hástalit geahčastit máilmmi binnáš eará oaidninčiegas.

 

Dán čállosis lea geavahuvvon čuovvovaš girjjálašvuohta veahkkin:

Tiisala, Tuomo 2014: Foucault, Michel. Filosofia.fi. http://filosofia.fi/node/5351.