Jahki 2017 lea leamašan mearkkašahtti jahki, danin go nu máŋggat ávvojagit leat deaivan aiddo dán jahkái. Čuohttejahkásaš Suoma iehčanasvuođa ávvojahki deaivvai oktan davviriikalaš sámeaktivisma ávvojagiin. Ollugat eai dieđe, ahte dán jagi lea ávvuduvvon maiddái reformašuvnna ávvojahki: lea gollan 500 jagi reformašuvdnan gohčoduvvon girkopolitihkalaš lihkádusa álggaheames. Reformašuvnna váikkuhusat sámiide leat leamašan radikálat. Gostige jagi áigge eai leat goit čalmmustahttojuvvon dát váikkuhusat ja jerrojuvvon: maid reformašuvdna dagahii sámeservodagaide?

Ovddit namahus reformašuvdnii lei oskkubuhtástus. Illudan, go oskkubuhtástus-namahus ii leat šat anus. Erenomážit vehádagaidda dát buhtástus-namahus sisttisdoallá oalle bávččas historjjálaš duogáža – nu maiddái sámiide.

Go lea sáhka reformašuvnnas, dalle oaivvilduvvo girkopolitihkalaš lihkádus, man bijai johtui duiskkalaš teologa Martin Luther ja su bargoguoimmit. Luther ii eisiige livččii háliidan vuođđudit ođđa girkogotti, muhto baicce ođasmahttit siskkobealde eamigirkku, katolalaš girkku. Luthera teologalaš kritihka geažil Luther bálkestuvvui eret katolalaš oktavuođas, iige sutnje báhcán eará vejolašvuohta go ohcat doarjaga girkku olggobealde.

Reformašuvdna álggahii ođđalágan vehádatpolitihka, mii čuzii garrasit sámiide

Reformašuvnna álgun gohčoduvvo Luthera 95 cealkámuša girkku ja poava válddi vuostá. Dat dáhpáhuvai jagis 1517, nappo 500 jagi dassái. Luteralaš lihkádus maŋŋáleabbos juohkásii iešguđet girkkuide. Davviriikkat háliidedje gaidánit auktoritehtalaš katolalaš girkkus ja poavas, ja válljejedje kristtalaš oskku dan evankelalaš-luteralaš hámis. Reformašuvdna álggii Ruoŧa-Suomas jagis 1527.

Válljedettiin 1500-logus evankelalaš-luteralaš oskku davviriikkat ožžo politihkalaš friidjavuođa iežaset siskkáldas áššiide. Sámiid hárrái dat oaivvildii ođđalágan vehádatpolitihka. Katolalaš girku ii lean bastán jorgalit sámiid kristalažžan, ja dat dohkkii oskui gullevaš pluralisma. Oskopolitihka goit gulul rievddai ođđa luteralaš girkku mielde. Ođđalágan oskopolitihkii ledje sihke teologalaš ja realapolitihkalaš sivat. Gilvu jiekŋameara hálddašeames váikkuhii dorvvolašpolitihkii dienálágiin, ahte davviriikkat háliidedje nannet iežaset riikkarájáid earet eará dainna, ahte riikkarájáid siste buohkain livččii okta ja seamma osku. Evankelalaš-luteralaš girku ávkkástallojuvvui ovddidit našuvnnalisma ulbmiliid.

Sámiid johti eallinvuohki badjelgehččojuvvui – ii heiven albma kristtalaš eallimii

Teologalaččat gehččojuvvon 1500-logus jurddašuvvui Boares testameantta vuođul, ahte ii lean dohkkálaš, ahte muhtin riikkas oktanaga kristalašvuođain livčče earáge oskkut. Jurddašuvvui, ahte jus riikkas leat báhkinlaš oskkut, dat duššadit olles servodaga. Danin lei dehálaš álggahit sámemišuvnna, sámiid jorgalanbarggu vai sámiid šamanisttalaš eamiosku ii buvtte duomu olles servodaga ala. Maiddái sámiid nomadisttalaš eallinvuohki badjelgehččojuvvui, danin go albma kristtalaš jurddašuvvui eanadoallin, guhte ásai birra jagi ovtta báikkis.

Systemahtalaš kristtalaš jorgalanbargu čuziid sámiid etnihkalaš oskui, mii sisttisdoalai filosofalaš diehtoortnegiid, áddejumi buori eallimis ja kosmologiijas, máilmmis. Etnihkalaš filosofiija čatnasii sápmelačča eallima buot dásiide. Dološ sápmelaš ii livččii earuhan oskoáššiid gullat sierra dain árgabeaivválaš doaimmain, mat meroštalle lihku, dearvvasvuođa ja boahttevuođa.

Stáhtagirku mielddisbuvttii ođđalágan riidduid Sápmái

Etnihkalaš osku dahje filosofiija meroštalai lunddolaččat praksisa, ovdamearkka dihtii dan, mo láhttet meahcis. Mišunearat eai ádden, mo sámiid eallinoaidnu lei čatnašuvvan beaivválaš eallimii, muhto sii ádde gal dan, ahte dat máilmmegovva bođii oidnosii sámiid materialisttalaš kultuvrras. Aiddo danin materialisttalaš ovdanbuktimat sámiid jurddašanvuogis šadde erenomáš rašes dillái.

Mišunearaid miellaguottu siiddiid ja goavdásiid ektui sáhttá buoremusat govvidit fanatisman. Buot rihttagálvvut duoguštuvvojedje ja ulbmilin lei cuvket buot bálvvosbáikkiid. Sámit ieža gárte ofelažžan, ja dávjá ieža duššadedje siiddiid. Dát bohciidahtii sámiid gaskkas riidduid, go konservatiivasámit livčče háliidan doalahit eamioskkuideaset. Siskkáldas kolonialisman namuhuvvo sámeservodaga siskkáldas juohkáseapmi sierra oainnuide stáhtagirkku ektui. Njulgestaga daddjon sáhttá ákkastallat, ahte stáhtagirku mielddisbuvttii ođđalágan riidduid sámeservodagaide.

Sámenissonat rašemus dilis

Girkopolitihkalaš duohtavuohta goit lea, ahte ovttasge sápmelaččas eai lean vejolašvuođat doalahit iežas máttuid eamioskku. Ruoŧa-Suoma ja Dánmárkku-Norgga evankelalaš-luteralaš girkkut eai addán dasa makkárge vejolašvuođaid. Vearrámus dilis ledje sámenissonat, geat eai bargan meahcis, danin go sii ledje lágamuš girkku auktoritehtaid. Eanemus friddjavuohta fas lei badjeolbmuin, geat johte meahcis, gosa čavga kontrolla ii ollán. Maiddái badjeolbmuid luonddus vánddardandáiddut šadde ávkin, go girkoolbmot eai bisson sin maŋis.

Ain otnábeaivái leat seilon dieđut siiddiin, mat eai leat duššaduvvon. Badjeolbmuid mielde leat maid muhtin etnihkalaš oskku luottat seilon otnábeaivái, dego oskumušat gufihttariid birra ja bohcco dávttiid gieđahallamis.

Vuostálastin bohciidahtii dubbelidentitehta

Sámemišuvnna beaktileamos perioda lei 1600- ja 1700-loguin. 1800-logu álggus sámiid eamiosku jurddašuvvui leamen juo jáddan, eandalit dan šamanisttalaš praksis. Girkkus jurddašuvvui, ahte sámit ledje formálalaččat jorgaluvvon kristtalašvuhtii, muhto olles duohtavuohta dat ii lean. Mišunearaide buot váddáseamos eamioskui čanastat lei sámiid ráhkis oktavuohta jápman fulkkiiguin, áddejupmi máilmmiin, mat váikkuhedje ealli olbmuid eallimiidda.

Sámit maid hutke áibbas ođđalágan vuoiŋŋalaš geavadaga, mas čielgasit oidno stáhtagirkku vuostálastin. Go sámemánná lei girkkus gášttašuvvon kristtalaš oskui ja nammii, muhtin sámeservodagain lei dáhppin vel 1800-logusge ođđasit gášttasit mánás eret kristtalaš gásttašeame, ja sutnje addojuvvui sámenamma. Ná sámiide šattai dubbelidentitehta: virggálaš oktavuođain geavahuvvui skandinávalaš namma, muhto siskkáldas oktavuođain skandinávalaš nama ii oba ožžon geavahit, dušše sámenama. Girkku auktoritehtain ádjánii guhká ovdal go sii fuomášedje dán geavadaga.

Nággáris sámit eai álket miehtan ođđa oskopolitihkii

Sámiid jorgalanbargu ii eisige lean álkes bargu, muhto njoazes proseassa. Máŋgga mišunearaide ii lean niehkobargu bargat kristtalaš barggu nággáris sámiiguin. Girkohistorjá dovdá maid mišunearaid, geat bealuštedje sámiid ja sin vuoigatvuođaid iežaset kultuvrii.

Oskodieđalaš dutkamuš lea čalmmustahttán maid oaidninčiega, ahte Ruoŧa-Suomas sámiid ektui ráŋggáštusat ledje geahppaset, go skandinávalaš noiddiide. Sivva dasa ii leat čielggas. Lea goit jurddašuvvon, ahte dan áigge sosiáladarwinisttalaš oainnu mielde sámit ledje olbmo ovdáneames dego máná dásis, ja jurddašuvvui, ahte máná dásis leahkki olbmo ii sáhte ráŋggáštit seamma garrasit, go earáid. Metodat sámiid jorgaleames ledje garrasabbot Dánmárkku-Norggas, go Ruoŧa-Suomas.

Reformašuvdna álggahii proseassa, mii hávkadii etnihkalaš filosofiija   

Sámiid buohta reformašuvdna álggahii proseassa, mii gulul duššadii etnihkalaš filosofiija. Danin lean dán jagi váillahan krihtalaš gažaldaga das, mo reformašuvdna ieš alddes váikkuhii Eurohpa vehádagaide. Sáhttá dadjat, ahte reformašuvda ja dan davviriikalaš evankelalaš-luteralaš hápmi lea leamašan okta dain stuorámus ideologalaš rievdádusain, mii bággii sápmelaš eallinvuogi ja filosofiija nuppástuvvat ollislaččat.

Ruoŧasápmelaš teologa Lars Levi Laestadius oalle beaktilit demoniserii eamioskku figuvrraid. Su sártniin luođis šattai fuorralávlla, viinnás Stálu juhkamuš ja gufihttaris ruossa vašalaš. Kristtalašvuohta mielddisbuvttii dikotomalaš jurddašanvuogi ja giela, guovttijuogu Sápmái.

Reformašuvnna ávvojahki ii leat vuostálastojuvvon, ii oba gažaduvvon

Go reformašuvdna álggahii sámiid systemahtalaš jorgalaeme kristtalašvuhtii, mun sámeteologan ferten gažadit dán ávvojagi. Vearrámus lea, ahte girku eaige sámit ieža leat identifiseren dan struktuvrralaš rievdádusa, mii álggii 500 jagi dassái. Go Amerihkáid “gávdnun” ávvuduvvui jagis 1992, ávvojahki bohciidahtii báhča dovdduid eamiálbmogiid gaskkas. Sii háliidedje čájehit stáhtii, ahte sii háliidit earálágan čuovvovaš 500 jagi, go maid sii ledje gártán gillát maŋimuš 500 jagi áigge. Proteastat váikkuhedje dasa, ahte Ovttastuvvon Našuvnnat mearridedje jagi 1993 eamiálbmogiid jahkin.

Miehtá dán jagi lean čuvvon teologalaš ja girkolaš áigečállágiid inge gosge leat fáhtten jearaldaga: maid reformašuvdna ieš alddes dagahii Eurohpa vehádagaide? Vástádus dán gažaldahkii – sámeperspektiivvas gehččon – lea bávččas.

Norga soabadallamis ovdanjunnožis

Sámemišuvnna historjá lea gal guorahallojuvvon girkku dáfus Norggas ja Ruoŧas. Norga lea leamašan soabadallamis ovdanjunnožis. Guoktelogijagi dassái Norgga girku bivddii ándagassii girkku rollas dáruiduhttimis, ja dovddastii rihkkumušaid, maid girku dagahii Norgga sámiide ja kveanaide. Dát ándagassiibivdin lea konkrehta dásis oidnon ođasmahttojuvvon sámegirkoeallimis.

Mannan jagi fas Ruoŧa girku almmustahtii 1200-siidosaš artihkalčoakkáldaga, Vitboken, mii guorahallá sámiid bávččas mišuvdnahistorjjá Ruoŧas. Sihke Norgga ja Ruoŧa girkkuid álgagat leat dohkkehuvvon girkolaščoahkkimis, mii lea girkku alimus auktoritehta, nu maid Suomas.

Suoma girku ásahussan ii leat bivdán ándagassii Suoma sámiin

Naba Suomas, makkár dat dilli lea? Suomas, dego Norggas ja Ruoŧas, girkku oktavuhtii lea vuođđuduvvon sámebarggu ráđđádallangoddi, man ulbmilin lea fuolahit sámiid vuoiŋŋalašvuođas.

Jagis 2012 Oulu bismágotti bismá Samuel Salmi bivddii ándagassii Suoma sámiin. Salmi ovdanbuktin lei soaballanproseassa dáfus mearkkašahtti, muhto ii struktuvrralaš. Salmi ovddastii iežas sajádaga bismán, muhto virggálaš dási ovdanbuktimiid ja mearrádusaid sáhttá dušše girkolaščoahkkin dahkat. Maiddái bázii eahppečielggasin, mii ieš alddes bivdojuvvui ándagassii. Suoma girkku ja sámiid gaskasaš oktavuođa guorahallan ii leat jođus, ja sáhttáge lohkat, ahte Suoma girkku soabadallanbargu sámiiguin vel váilu.

Soabadallama vuolggasadjin dovddastus das, mo historjjás lea meannuduvvon sámiid ektui                   

Duohta soabadallamii gullá dovddastus das, mii historjjás lea geavvan. Lea váivi, ahte oba reformašuvnna ávvojahki ii leat fállan oaidninčiega dasa, mo reformašuvdna lea váikkuhan sámiid vuoiŋŋalašvuhtii. Sámiid vuoiŋŋalašvuohta lea dat kultuvrra bealli, man mearkkašumi mii sámit ieža eat leat nákcen identifiseret. Soaitá leat maid nu, ahte dan mearkkašupmi kultuvrii ja eallinoainnuide lea dehálut, go oba áddetge.

Reformašuvnna ávvojahki livččii leamašan Suoma girkui heivvolaš áigodat álggahit struktuvrralaš ándagassiibivdima, man vuolggasadjin lea historjjálaš gažaldat das, mo kristtalaš jorgalanbargu čađahuvvui.

 

Čálus lea sáhkavuorru, man čálli doalai 10.11.2017 Suoma álbmotmusea semináras Máttáráhku ládjogahpir. Sáhkavuorru lea heivehuvvon maŋŋá čálálaš hábmái.

 

Čállosa veahkkin lea geavahuvvon earet eará čuovvovaš girjjálašvuohta:

Tore Johnsen (2007): Jordens barn, Solens barn, Vindens barn. Kristen tro i et samisk landskap. Oslo: Verbum Forlag.

Minna Heimola (2016): Raamattu ja rasismi. Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura.

Rauna Kuokkanen (2009): Boaris dego eana. Eamiálbmogiid diehtu, filosofiijat ja dutkan. Karasjok: ČálliidLágádus.

Juha Pentikäinen (1995): Saamelaiset: pohjoisen kansan mytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Risto Pulkkinen: Lähetyshistoria. – Saamelaiskulttuurin ensyklopedia.

Håkan Rydving (1995): The End of Drum-time. Religious Change among the Lule Saami 1670s–1740s. Acta universitatis Upsaliensis. Uppsala University. Diss. Uppsala: Uppsala University.