Maorien mailla kohtasin aboriginaalin ja itkin

Kirjoitus on ensi kertaa julkaistu Kirkonkellossa 23.8.2018 Kuuntele juttu luettuna: Hänen nimensä on Robert Taylor. Hänen vieressään istuu Sean Weetra-Newchurch. Minun nimeni on Helga West. Istumme pöydän äärellä. Istumme hiljaa. Meitä kolmea yhdistää salaisuus. Nämä nimet eivät ole meidän. Olemme matkustaneet Kirkkojen maailmanneuvoston järjestämään Globaaliin ja ekumeeniseen alkuperäiskansakokoontumiseen Rotoruaan Aotearoaan. On heinäkuun puoliväli. Eurooppaa … Continue reading Maorien mailla kohtasin aboriginaalin ja itkin →

Apua, toimittaja soittaa! Saamelainen, näillä 5 vinkillä selviät (tai kieltäydyt) haastattelusta

Parhaassa tapauksessa niin toimittaja kuin haastateltava ovat ylpeitä lopputulemasta niin, että julkaisua kehtaa jopa jakaa sosiaalisen median kanavissa. Tähän pisteeseen pääsemiseksi aika monen palikan on ensin loksahdettava paikoilleen. Jaan kokemuksiani mediasuhteista entisenä toimittajana ja nykyisenä haastateltavana. Aloitin alkuvuonna tohtorikoulutettavana enkä ollut varautunut siihen, kuinka tiuhaan toimittajat lähestyvät minua koskien tutkimusaihettani, sovintoa. Tämä blogikirjoitus koskee mediataitoja … Continue reading Apua, toimittaja soittaa! Saamelainen, näillä 5 vinkillä selviät (tai kieltäydyt) haastattelusta →

Sinulle saamelaispoika, joka hukkasit nutukkaasi Helsingin Hakaniemeen

Duojár eli saamenkäsityötaitoinen sanoi kerran, että hänestä surullisinta on duodji, jota kukaan ei käytä. Minusta vielä surullisempaa on löytää hylättyä duodjia eli saamenkäsityötä paikassa, jonne se ei kuulu. Tämä kirjoitus on sinulle, pieni saamelaispoika, joka hukkasit nutukkaasi keskelle vilkasta Helsinkiä. Siitä on tullut kuluneeksi tasan neljä vuotta, kun löysin nutukkaasi. Perjantaisin minulla oli tapana vierailla … Continue reading Sinulle saamelaispoika, joka hukkasit nutukkaasi Helsingin Hakaniemeen →