Artihkalgovva: Kaarin West

Guldal jietnabáddin:

Lea gollan okta jahki ja guokte mánu das, go lean maŋimuš háve fitnan Sámis. Dat lea guhkes áigi. Guhkimus áigodat mu eallimis, go in leat davvin fitnan.

Ledjen 16-jahkásaš, go fárrejin Deanuleagis eret. Fárrejin vuos logahahkii Roavvenjárgii ja das ain universitehtii Helssegii. Maŋŋá lean bearrašiinnán fárren ain máddelii, Mátta-Estteeatnamii. Nuba lean juo beali eallimisttán orron sámeguovllu olggobealde.

Munnje lei juo mánnán čielggas, ahte fárren Sámis eret. Háliidin gazzat oahpu. Oahpu, man mahkáš in livčče Sámis ožžon. Roavvenjárggas ja Helssegis orudettiin mun goit guhká jurddašin, ahte galhan mun liikká lean davvin, danin go mu jurdagat ledje nu dávjá Sámis ja fitnen doppe jeavddalaččat.

Easkka gieskat lean mieđihan alccen, ahte in mun LEAT davvin. Mu olles eallinhan lea eará sajis. Johtti miella rasttilda degomat ealáše máŋggain sajiin ja áiggiin oktanaga.

Dat, maid mun ieš oaivvi siste smiehtan, ii moge jorgal dan duohtavuođa, ahte in mun oro Sámis inge mun šat dovdda dan eallima. Ja dat bávččasta. (Dat maid bávččasta, mo mu ruoktogilli lea jáddan maŋimuš 25 jagi áigge. Sápmelaš giliskuvlla heaittiheapmi Vuovdaguoikkas lea čuohcan munnje issorasat. Ealli báiki lea namalassii dakkár, mas lea skuvla!)

Hás lean dál menddo duđavaš iežan eallimii máddin. Mađe eanet jagit gollet, dađe buoret sajáiduvan eallimii máddin. Iežas báikki gávdnan ii goit leat leamašan álki. Váttes áiggiin lean njulgestaga báhtaran ruoktot Sápmái.

Na, ruoktot. Ruoktot?

Lean maŋimuš áigge vihkkehallan dan, ahte sajáiduvašingo šat ruovttoluotta Sápmái. Hás mus váilu nana dovdu das, ahte Sápmái mun gulan, dohko ferten báhcit ja doppe háliidan jápmit? In mun goit niege jurddaš, ahte albma sámit orrot Sámis ja mii earát “olggobealde”. Jagiid áigge lean oahppan, makkár riggodat leat iešguđet sámevuođat iešguđet birrasiiguin.

Gávpotbirrasat leat šaddan munnje oahpisin ja dat, makkár vugiiguin sámevuohta doppe eallá. Gávpotbiras gáibida áivve erenomáš hutkkálašvuođa sámevuođa áimmahuššamis. Ovdamearkka dihtii munnje lunddolaš vuohki gulahallat iežan olbmuiguin lea leamašan sámegirjjálašvuođa bokte. Girjjit leat máŋgii dolvon mu Sápmái, iežan olbmuid lusa.

Muhto mun lean šaddan amasin eatnamii, mii gullá mu máttuide. Sáhtášingo máhccat dan eatnamii? Háliidivččengo oba máhccat?

In leat šat dat seamma 16-jahkásaš, gii guđii iežas ruoktobáikkis. Lean rávásmuvvan, ráhkásmuvvan ja šaddan eadnin ja ámmáhii gávpotbirrasis. Helssegis lean oahppan čállit sámegillii (hei gehččet, mun sáhtán dán bloggačállosa čállit, vaikko sihkkarit giellameattáhusat leat – so what), čuolmmadit riessamiid ja oahpásmuvvan eará sámiide. Man olu dát ođđa áššit leat riggodahttán mu eallima – buktán ilu.

Dovddan, ahte mu sámevuohta lea nanosmuvvan. Muhto leago diđolašvuohta ja fámuiduvvan dáhpáhuvvan birrasis gáidaneami bokte? In dieđe, várra.

Moraštan, jus jurddašan, ahte iežan sámevuohta ii leat mihkkige eará, go muhtinlágan teorehtalaš čuolbma, man fertešii monuláhkai čoavdit. Ahte dat sámevuohta lea juoga, mii dáhpáhuvvá dušše mu oaivvi siste. Sámeguovllu eallima ilu ja morraša ii sáhte háhkat girjjiin ja interneahtas.

Aistton, dat illu iežas ruohttasiin. Illu gávtti geavaheamis iežas olbmuid siste, illu biepmoeatni gumpposiin, áhči fearániin. Goddon luosa hádja gievkkanis, digáštallamat koartaspealuid oktavuođas (ja dat, mo risáhččán nivssiha, go dáhpe), vuorddekeahtes guossit – buot ealli kultuvrii guoski áiccut ja dovddut báhcet vásitkeahttá, go orun guhkkin máddin. Ja mun boarásmuvan ja mu olbmot boarásmuvvet. Ja dat bávččasta.

Munnje lei juo mánnán čielggas, ahte fárren Sámis eret. Muhto smihttengo goassige dohko máhccama?

In muitte, ahte livččen mánnán ja nuorran oba smiehtan sámevuođan. Sámevuohta lei árgabeaivvit, jagiáiggit. Dábálaš, láittas, ii mihkkige erenomážiid. Dáhpáhuvve áššit oaivvi siste ja dan olggobealde.

Jogat šávve, vuovddit šuvve. Ja mu lihkku, nu oktageardánis.