Rikas, rakas nelikielinen perhe(helvetti)arkeni!

On taas se aika päivästä, jota eniten inhoan. Uuvuttavan kaupunkielämäpäivän jälkeen, noin iltaseitsemän aikaan, istahdamme yhdessä alas syömään illallista. Jälleen olen toiveikas, josko se nyt menisi hyvin: keskustelu syömisen lomassa. Ajatuksissani siintävät kiihkeät keskustelut maailmanpolitiikan uusimmista käänteistä, keskusteluistamme, joihin uskon kaksivuotiaammekin kykenevän osallistuvan tasaveroisesti.

Jompikumpi kysyy ”so, what’s new?” ja toinen alkaa väsyneesti tai innostuneesti vaahtoamaan. Ei mene aikaakaan, kun kaksivuotiaskin osallistuu keskusteluun, hermostuneesti. Hän huutaa: ”Ii oaččo háleštit! (suom. “Ei saa keskustella!”). Vanhempien säälittävää yritystä keskustella mistä tahansa aiheesta englanniksi seuraa kaksivuotiaan itkuhuutoraivarit. Pojan kyyneleet sekoittuvat höyryävään nuudelisoppaan. Hän ei ymmärrä englantia.

Paremmin ei mene myöskään virolaisella puolisollani, joka jää minun ja pojan pohjoissaamenkielisten keskusteluidemme ulkopuolelle. Arkemme on toisinaan puuduttavaa konsekutiivitulkkausta. Yhteistä kieltä perheellämme ei ole. Vaikka kieliä olisi mistä valita.

Sekä minä että puolisoni olemme kaksikielisiä – mutta eri kielissä. Englanniksi flirttailu tuntuikin heti luontevalta, kun muuta yhteistä kieltä ei ollut. Minä en tapaamisemme aikoihin ollut harjaantunut englannin kielen käyttäjä, mutta puolisoni on äidinkielentasoinen myös englannissa, koska on opiskellut ja työskennellyt Yhdysvalloissa.

Kerrottakoon hänestä, että mikä tulee kieliin, hän on tarkka! Tämä tarkoittaa, että hän kokee pakottavaa tarvetta korjata englannin kieleni ääntämystä, kielioppia ja rakennetta, kun virheeni ylittävät häiritsevän ja nolon rajan. Tämä raja paukkuu usein. ”If you were in a diplomats’ dinner and you would use such a language, it would be a scandal”, hän leikkisästi uhmaa.

Monikielinen ja kansainvälinen perhearkemme ei ole glamoröösiä diplomaattipiireissä liihottelua, vaan ainaista kipuilua ja tasapainoilua eri kielten välimaastoissa. Propagandaa uhanalaisimman kielen puolesta, kielipoliittista elämänsuunnittelua, johdonmukaisuutta naurettavuuteen asti. Sanopas siinä leikin lomassa, lennosta, mikä on ’kauko-ohjattava auto’ pohjoissaameksi.

Kun lapsen jokin kielitaito vahvistuu, toinen alkaa jo rapistua. Monikielisyys on sen hyväksymistä, että eri kielitaitojen välillä voi olla suuriakin laatueroja. Iloitsemista pienistä onnistumisista, ja huolta takapakeista. Aivosumua, joka fyysisesti tuntuu siltä, että aivojen kielisiimat ovat tuhannen sykkyrällä. Aino Inkeri Ankeisen tavoin tekeekin usein mieli huutaa: ”Voi Luoja, ota minut jo pois täältä monikielisestä perhehelvetistä!” Väsyneinä hetkinä fantasioissani lähden ulos ilman kenkiä ja pakenen Monikielisten perheiden ensi- ja turvakotiin. Siellä minut kytketään laitteeseen, joka palauttaa rasittuneiden aivojeni tehdasasetukset.

“Aamulla kiroan kielisotkuamme ja mielessäni vaadin yksikielistä totalitarismia. Ulos lähtiessäni astun koirankakkaan.”

Arjen pinnallisten ja syvällisten asioiden säätäminen ja sählääminen usealla eri kielellä on valtava voimainkoetus aivoilleni, jotka pahimmillaan luisuvat Finglishin tasolle (“Would you please check whether I left kurahousut and kumisaappat in the stroller?”). Parhaimmillaan kieli tuntuu niin luontevalta itseilmaisulta, ettei siihen kiinnitä lainkaan huomiota, kunnes amerikkalainen keskustelukumppani keskeyttää kysyäkseen, mistä olen voinut oppia sanastoa, jota tapaa vain yläluokan hienostelupiireissä (”reify”, ”fornication”, ”weisenheimer” ”flora” suolistobakteereista puhuttaessa). Ihmettelen, eikös nämä ole jokatyypin peruskauraa.

Mutta sellaisia kielet ovat, niitä voi oppia kuin varkain. Siitä huolimatta olen usein haaveillut yksikielisestä arjesta. Monesti mietin, että se varmasti olisi hienoa, harmonista. Poikani ei ole wunderkind enkä minä ole wonderwoman, elämämme vain sattuu olemaan runsaskielistä. Tähtihetkiäkin on. Kun puolisoni laulaa venäjäksi pojalle tuutulauluja, sydämeni sulaa toffeeksi ja ajattelen, että tsiljoonakielisyys on elämän tarkoitus. Aamulla kiroan kielisotkuamme ja mielessäni vaadin yksikielistä totalitarismia. Ulos lähtiessäni astun koirankakkaan.

Kun pakosta joutuu venyttämään aivosolusia, ne saattavat yllättää. Kuuntelen intensiivistä keskustelua viroksi, ja suustani putkahtaa vironkielinen sivuhuomautus liittyen asiaan (toivottavasti). Vastaan suomalaiselle työkaverilleni saameksi ja pojalleni englanniksi. Helsingin keskustassa guljaillessani hymähdän itsekseni venäjänkielisten keskinäiselle sananvaihdolle. Luen tieteellistä artikkelia ruotsiksi tai norjaksi ja vaikka en siitä erityisemmin nauti, luenpahan.

Raja-aidat kielten välillä pakenevat.

Istumme yhdessä nauttimaan illallista. Toiveeni on, tälläkin kertaa, että saisimme aikaan edes pienen keskustelun ilman, että kukaan suuttuu, hermostuu tai poistuu pöydästä turhautuneena. Kysyn: ”Well, what’s new in the world?” Saan vastaukseksi yksityiskohtaisen analyysin uusimmista maailmanpolitiikan käänteistä. Pienimmäinen, joka täyttää kohta jo neljä, syö tyynesti ja kysyy omalla vuorollaan: ”Muhto gii lea Trump?” (suom. “Mutta kuka tämä Trump mahtaa olla?”) Purskahdamme mieheni kanssa nauruun. Olemme löytäneet yhteisen kielen, vaikka emme edes ole.

Monikielinen arki ei tee perheestämme eksoottista eikä fiksua. Monien yhteisten kitkaisten vuosien varrella olemme kuitenkin oppineet sietämään monia tahmeita tilanteita, joista monikielinen arki väistämättä koostuu.

Päiväkodin vanhempainillassa monikielisyysasiantuntija puhuu. Hän korostaa, kuinka tärkeää on, että vanhempi puhuu lapselle sitä kieltä, jonka osaa parhaiten. Hän neuvoo puhumaan kieltä niin hyvin kuin mahdollista, puhdasoppisesti. Kuuntelen pitkästyneenä lasittunut katse silmissäni ja mietin, kuinka itsestäänselvä neuvo on. Uskon omaavani kuitenkin hiukka hauskemman neuvon, ja se on takataskussani: kieltä oppii elämällä.

(Ja ehkä vähän myös sähläämällä.)

 

Syys-marraskuussa kirjoittaja työskentelee Kulttuuria kaikille -palvelun projektissa Monikielisyys ja moninaisuus kulttuurikentän voimavarana.

Afrikan auringon alla… välkehtii ahavoitunut Bachelor Sápmi

Kotimaisessa Bachelor Suomi -deittiohjelmassa etsitään tosirakkautta eteläafrikkalaisissa puitteissa. Mutta miltä näyttäisi kotimainen Bachelor Sápmi -versio, joka kuvattaisiin, missäpä muualla kuin Saamenmaalla?

Olen osallistunut kotimaiseen Bachelor Sápmi -realityohjelmaan, jossa 18 saamelaisnaista kilpailee unelmien saamelaispoikamiehen sydämestä. Iloitsen, että kuvauspaikkana toimii saamelaiskylä Báršši Tenojokilaaksossa, vain kivenheiton päässä lapsuuteni kotitalostani. Puhkun itsevarmuutta, jota kotikenttäetu vielä korostaa. Mikään ei voisi tulla välillemme, minun ja bachelorin. Tosin en ole vielä tavannut tätä Saamenmaan heart-throbia, kunnes korviini kantautuu tieto, että hän on aitassa, ja päätän lähteä häntä valloittamaan siltä istumalta.

Ulos päästyäni katseeni kiinnittää valtava, kimalteleva lumikinos, jonka vitivalkeutta pysähdyn ihailemaan. Mietin: ”Herraisä, tuo lumikinos on upea!” Ihastellessani lumihankea melkein unohdan tavoitteeni: vajaviettelyynhän tässä on lähdetty. Juostessani matkalla vajaaseen värikkäästi pukeutunut alkuperäiskansa hurraa minulle ojassa. Sisters & brothers, tässä sitä nyt mennään!

Ylläolevaa ei ole tapahtunut vaan se on filmikohtaus, jonka aivoni tuottivat yöllä katseltuani liian monta Bachelor Suomi -episodia putkeen. Silmä kovana olen seurannut tänäkin keväänä kotimaista realityohjelmaa, jossa 18 sinkkunaista tavoittelee valloittavansa Bachelor Suomen sydämen Etelä-Afrikan auringon alla. Jokainen deittikutsu alkaa seuraavin sanoin: “Afrikan auringon alla…”

Mitään suomalaistahan ohjelman puitteissa ei ole, vaan konsepti on lainattu Yhdysvalloista. Aktiviteettien, kuten viinitastingin, ilmajoogan ja safarireissun, tuoksinnassa katsellaan silmiin ja yritetään tutustua toiseen: Oletko valmis etäsuhteeseen? Oletko rymypää vai rauhallinen? Tykkäätkö homejuustosta?

Toinen syypää eriskummalliseen uneeni löytyy yöpöydältäni. Kun pullantuoksuinen naiskuva kaipaa tuuletusta, kaivan kirjahyllystäni esiin erään pomminvarman klassikkoteoksen. Ei, se ei ole kaksiosainen Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli eikä Minna Canthin näytelmien alkuperäisnidospino vaan Märät säpikkäät -duon Kirste Aikion ja Suvi Westin Sápmi Underground – Saamelaisten käyttöopas (Johnny Kniga, 2013). Siinä West ja Aikio yhdessä kulttuuriantropologi Esa Salmisen kanssa kirjoittavat hardcore tietokirjaa saamelaisista, glitterpilke silmäkulmassa.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun Bachelor Suomen yksi naiskilpailijoista kertoi unelmistaan, tajusin, kuinka oudoilta ne kuulostivat korviini. Hän sanoi: ”Unelmissani minulla on talo, mies ja kaksi lasta.” Olin ihan, että mitä ihmettä, että mikäs se tuommoinen unelma on? Mitä se tarkoittaa?  En ymmärtänyt selkosuomea, ja asia jäi minua vaivaamaan. Niinpä aloin pohtia, miltä samainen realityohjelma näyttäisi saamelaiskontekstissa.

Bachelorin Sápmi -versiossa unelmien poikamies ei ole salimörssäri, parempi oikeastaan, jos hän ei käy salilla pukertamassa ollenkaan, vaan saa luonnolliset lihaksensa ja kaarensa kehoonsa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Bachelor Sápmin rekrytoinnissa ykköskriteerinä ei ole ekonominen menestys vaan CV ekologisessa pärjäämisessä. Nämä taidot punnitaan tosielämän realitytestissä, kun Bachelor Sápmi vie kandidaatteja joelle, tunturiin, poroetusaidalle. Kuvausten vuodenaika luonnollisesti määrittelee aktiviteetit.

Entäpä naiset? Minkälaisia saamelaisnaisia ohjelmassa olisi mukana? Harrastaisivatko he vapaa-ajallaan kilpa-agilitya tai cheerleadingia? Vai menisikö heidän vapaa-aikansa saamelaispoliittisessa ohjelmanjulistuksessa ja duodji-käsitöiden parissa? Tai mikä kiinnostavinta: Mistä he ”villalla” eli mökkipahaisessa keskenään keskustelisivat? ILO 169 -yleissopimuksen ratifioimisesta, vastarinnasta, uusimmista gákti-trendeistä, Euroviisuista?

Pohjoinen Sápmi-alue tarjoaisi lemmenkaipuisille paljon täysin kotimaisia ja ekologisia virikkeitä, joiden lomassa kemiat ja luonteenpiirteet tulisivat näppärästi testattua. Siitähän Bachelor-aktiviteeteissa on kyse.

Mikäli kuvaukset olisivat kesällä, Bachelor Sápmi saisi arvokasta informaatiota mahdollisesta tulevasta puolisostaan, mikäli tämä jatkuvasti valittaisi inisevistä hyttysistä ja kroonisesti kalanhajuisesta keittiöstä, vaikka edellinen kala syötiin jo kaksi päivää sitten. Orastavan mustasukkaisuuden ja sekopäisyyden levelin voisi testata kesän saamelaisfestareilla. Mikäli vauhtia ja vaarallisia tilanteita tarvitaan, niin vesicross-kelkkakisailusta saataisiin realityformaatissa kaivatut adrenaliinit kohoamaan.

Mix & mingle -koktailitilaisuus olisi tietenkin savunkatkuisessa laavussa, jonka tulisijan ympärillä osallistujat istuskelisivat porontaljojen päällä. Siellä istuskelisi rennosti myös Bachelor Sápmi, joka verkkaisesti ja harvasanaisesti punnitsisi tarkoin sanomisensa: ”Kyllä se on Elle-Káre nyt semmoinen juttu, että sinä joudut laavusta poistumaan. Oaidnaleapmái!” Selitysten perään olisi turha kysellä.

Loppuhuipennuksena käytäisiin yön yli kestävillä treffeillä, jotka olisivat romanttiset vaellusreitit tuntureiden laeilla. Makuupusseja mukaan tarttuisi vain yksi. Finaalikaksikon voittaja selviäisi joiulla, jonka Bachelor Sápmi olisi valitulleen tehnyt. Jotta kaikki ei olisi aivan näin helppoa, viimeisenä tehtävänään naiskaksikon tulisikin päätellä, kumpaan heistä ironinen joiku luonteenpiirteistä paremmin sopisi.

Tämän kaiken sanottuani otsikon pitäisikin olla:

Pohjoisen yöttömän yön auringon alla välkehtii ah, niin ahavoitunut Bachelor Sápmi.

 

PS: Märät säpikkäät, tulkaa pian takaisin. Teitä on jo kova ikävä.

Náittosearru, mu losses beaivegirji šattai diktačoakkáldagan

Čábbaseamos jagiáigi Helssegis lea čakčageassi: borgemánu loahppa ja čakčamánnu. Dan beaivve čakčamánu álggus ledjen goit áŧestuvvan iŋge diehtán, man guvlui livččen galgan vázzilit. Váccašin ovddos maŋos Fabianingáhtas. Ledjen nearvaluvvan dego giksašuvvan beana. Jus boargguhivččen, livččen boargguhan olles dievva skáhpoža. Nuorra olbmot mu birra ledje maid gealdagasas, muhto eará sivas: sii ledje oassálastimin universitehtaoahpuid orienterenbeivviidda ja moadde beaivvi siste ođđa skuvlabálggis álggašii. Fáhten birrastisttán vuordámušaid lihkoleabbot áiggiin. Studeanttaid optimisma ja beaivvádat losidedje mu movtta.

Viimmát arvvosmuvven ja válljejin lágamuš skihpáran nummira telefuvnnas. Go son vástidii, celken, ahte mus lea juoga dadjanláhkai. “In áiggo máhcat šat ruoktot isidasan lusa”, muitalin. Skibir lei hirbmastuvvan ja jaskat. “Dát ii lean vuordimis”, mieđihii songe.

Dovden iežan juo mearrádusa dahkan, muhto vearrámus lei easkka ovddabealde. Mo muitalit áššis, mii orui nu jáhkketmeahttun, go heajainge lei gollan dušše guokte jagi? Mo muitalit áššis isidii, gii guhkkin eret lei ráhkanan rievdádussii. Na, galhan náittosearu sáhttá gohčodit rievdádussan. Dan mun háliidin, vaikko ákkat ledje heajut.

In muite čielgasit dan áigodagas. Muittán áššiid duoppil dáppil, ovttaskas dáhpáhusaid, detáljjaid. Náittosdilli ja -earru ledje menddo stuorra dáhpáhusat gieđahallojuvvojit, ahte illá dat čáhke mu oaivái. Menddo ollu, menddo oanehis áiggis, menddo nuorran. Friddjavuođadovdu ja losses oamedovdu gilvaleigga vurrolágaid.

Dan čakčabeaivvi áigge munnje čielggai, maid galggan dahkat, mo ja manne. Mus eai goit lean buori čilgehusat, cealkagat, oba sánit. Mannen ruoktot dego dábálaččat beaivvi maŋŋá. Čohkkájin, čohkkáhin. Rahpen njálmmi, dieđihin, almmuhin. Báhkkejin iežan koaffaran.

Dahken dearvvuođaid agibeaivái.

Čuovvovaš beivviid, vahkuid ja mánuid áigge ledjen dego robohtta, jus ledjen gozuid alde. Nahkáriid siste lei álki vajálduhttit beahttašumi, man lei dagahan iežas guoibmái. Losses oamedovdu ii gopmohallan nu sákka niehkomáilmmis, muhto dat sáhtii báifahkka iđistit olbmuid siste, gávpothuššas, heajain, čáppa muittuid siste.

helsinki-1269312_640

Gávpotgáhta alde mu lusa vázzila oahpes sámealmmái. Imaštalan, manne son nu mojohallá. Son sállu mu ja cealká lihkkosávaldagaid mu náittosdili ja ođđa nama geažil. Son šalloša, ahte ii lean árat cealkán munnje lihku. Geahčan su moddjás muođuid dieđekeahttá, maid vástidit. Loahpas dadjalan dušše “giitu”. Livkkihan deaivvadeames nu johtilit go vejolaš. In lean leamašan ruovttus šat mánnui.

Ođđa goargu dagahii dan, ahte sámeservošis vieris olbmot eai dovdan mu sámeduogáža. Mo sii livčče oba sáhttán, go ledjen massán iežan sohkanama, man bokte sámit dovdet nubbi nuppi. Ledjen iešdáhtos sorron iežan dan dillái, ahte fertejin čilgegoahtit, gii mun duohtavuođas lean. Duohtavuohta lei naman duohken, mu namma ii guoddán šat máttuidan. Dovden iežan láhppán visot: oktavuođa, vel namage. Illá gávdnen sániid sámásteapmái.

Ledjen 26-jahkásaš earránan áhkku, nammaláhpat ja beallegielat. Olmmošmoivi, njulgestaga daddjon. Gužžačuorbi.

Huksedettiin ođđa vuođu iežan eallimisttán lohkagohten sámedutkamuša universitehtas. Vuosttas geardde oahpasmuvven albmaláhkai sámegirjjálašvuhtii, mii lea oaivvilduvvon ollesolbmuide. Vudjon eandalit Deatnogátte čáppagirjjálašvuhtii ja hirbmastuvven, man rikkes dan lyrihkka- ja máinnastanárbevierut ledje. Dego livččen gávdnan čihkkojuvvon ártna ja vuoi, daid dovdduid ja bottožiid Deatnogátte čehppiiguin! Ironiijas ja sarkasmmas ii lean váilevašvuohta, tabuat cuvkojuvvojedje ja fearánat govviduvvojedje rehálaččat: áddejin, ahte in leat vuosttas sápmelaš, geas áššit ledje mannan áivve endorii.

Mađe eanet lohken Inger-Mari Aikio, Rauna Magga Lukkari, Kerttu Vuolab, Kirsti Paltto, Jovnna Ánde Vest, Pedar Jalvi, Eino Guttorm, Niillas Holmberg ja earáid, nanosmuvven. Munnje gávdnui máilbmi, gosa gulan, máilbmi, gos lean eret. Gávdnen sániid.

mađe eanet duinna

dađe dávjjit láhppo

giellabeallji

Dát ja eará divttážat riegádedje áigodagas, go mus lei nana dárbu suokkardit, manne ledjen vuolgán. Giela bokte dohkkehin váivves ja ruossalas dovdduid.

ozan du moji

olbmuid siste

don gáhta duohken

hámmanis

máttabiegga muitala

don leat heaitán vuordimis

mu šat ruoktot

Háliidin muitalit iežan muitalusa oassin dan njálmmálaš ja čálálaš joatkagis, mii munnje lei oahpis, muhto man ledjen vajálduhttán. Áddejin, ahte sohkanaman lassin ledje earáge bealit, main ledjen luohppan.

Náittosearru heittii mu hárdimis giđđageasi 2016. Ledjen čállán ollislaš muitalusa, mii álggii headjabeaivvis gitta áigodahkii maŋŋá earu.

Guokte beaivve dan maŋŋá, go válden ruovttoluotta iežan sohkanama, vuolláičállen girječállesoahpamuša ČálliidLágádusain.

Sihke soahpamušas ja girjjis čuožžu mu iežan namma. Ieš girjjis fas dat sánit, maid ohcalin.

 

ČálliidLágádus almmustahttá diktačoakkáldaga Gádden muohttaga vielgadin Kárášjogas duorasdaga 19.4.2018 dmu 16–18 Girjjálašvuođaguovddážis.

Divttat: Helga West

Sárgosat: Jovnna West

Giellagáhtten: Jovnna Ánde Vest

Hábmen: Johan Biti/ČálliidLágádus

Suoma Sámediggi lea dorjon čállinbarggu ja Sámiráđđi fas girjji hervema. Norgga Sámediggi lea addán doarjaga almmuhit girjji.

Inger-Mari Aikio ja Suvi West leaba veahkehan doaimmahanbarggus.

Goasttideaddji: ČálliidLágádus

Sinulle saamelaispoika, joka hukkasit nutukkaasi Helsingin Hakaniemeen

Duojár eli saamenkäsityötaitoinen sanoi kerran, että hänestä surullisinta on duodji, jota kukaan ei käytä. Minusta vielä surullisempaa on löytää hylättyä duodjia eli saamenkäsityötä paikassa, jonne se ei kuulu. Tämä kirjoitus on sinulle, pieni saamelaispoika, joka hukkasit nutukkaasi keskelle vilkasta Helsinkiä.

Siitä on tullut kuluneeksi tasan neljä vuotta, kun löysin nutukkaasi. Perjantaisin minulla oli tapana vierailla Helsingin second hand -putiikeissa, joista suosikkini on Hakaniemessä sijaitseva Fida-lähetystori.

Helsingin Fidat sekä niiden yllätyksellinen valikoima ovat tulleet minulle tutuiksi pääkaupungissa viettämieni vuosien aikana. Second hand tarkoittaa minulle, että tavaralla tai tekstiilillä on oma tarinansa, ja ehkäpä metsästän enemmän noita tarinoita kuin täydennystä kotiini.

Vaistomaisesti nappasin ne syliini kuin pienen hylätyn vauvan.

Harrastuksellani on myös kääntöpuolensa. Usein näissä liikkeissä törmään saamelaispukujäljitelmiin taikka irvokkaisiin nukkeihin, joilla ei ole mitään tekemistä saamelaisuuden kanssa. Joskus nämä ärsyttävät minua siinä määrin, että olen salaa haaveillut järjestäväni taideperformanssin, jossa ostaisin kaikki Helsingin kierrätysliikkeissä myytävät mauttomat saamelaisaiheiset esineet ja polttaisin ne näyttävästi. Koska harrastukseni eivät kuitenkaan ole tulenkatkuisia bensaa liekkeihin -tyylisiä performansseja, olen hyväksynyt saamelaisuutta vääristelevät esineet osaksi Suomen historiaa. Tarinahan sekin on.

Tällä kertaa huomioni varasti kuitenkin nutukkaasi eli poron koipinahasta valmistetut perinteiset talvikenkäsi. Vaistomaisesti nappasin ne syliini kuin pienen hylätyn vauvan. Pelkäsin niiden näet joutuvan vääriin käsiin, olimmehan Hakaniemessä, jossa bussit huristelevat taukoamatta Hämeentietä pitkin ja jossa lumi on muuttunut harmaaksi, likaiseksi sohjoksi. Kävelitkö sinä pitkin kolmatta linjaa nutukkaillasi, kun pakkaset olivat vielä kireämpiä?

IMG_8828 (640x427)
Nutukkaasi kuvattuina helmikuussa 2018.

Nyt nutukkaillasi ei ole kävelty enää pitkiin aikoihin.

Todennäköistä onkin, että sinä olet totta, ja oli aika, jolloin sinä olit.

Maksoin talvijalkineistasi 7,50 €. Minusta se oli naurettavan halpa hinta aidosta saamelaiskäsityöstä, josta normaalisti pulittaisin satoja euroja. Syy poikkeuksellisen edulliseen hintaan on traaginen: niillä ei ollut enää omistajaa. Nutukkaiden kohdalla tämä on kuitenkin epätodennäköistä, saamenpuvun eli gáktin kohdalla mahdotonta: ne tehdään aina kantajallensa mittojen, sukupuolen ja kunkin saamelaisalueen mukaan, joskus myös siviilisäädyn ja jopa suvun mukaan.

Todennäköistä onkin, että sinä olet totta, ja oli aika, jolloin sinä olit.

Olen pohdiskellut, kuka mahdoit olla, ja kuinka henkilökohtaiset jalkineesi päätyivät kansainvälisen Fidan kenkähyllylle. Muuttiko perheesi kenties pääkaupunkiseudulle 1960-luvulla monien muiden saamelaisten tapaan työn tai koulutuksen perässä? Mikäli näin on, haluan kertoa sinulle, että 60 vuotta myöhemmin meitä saamelaisia on täällä monin kerroin enemmän. Mutta harvalla meistä on täällä omat nutukkaat.

Yhden asian tiedän sinusta varmuudella. Jalkineidesi koosta päätellen olet kuusi- seitsenvuotias. Ehkä olet juuri aloittanut koulun ja lakannut käyttämästä karvakenkiäsi? Minusta on surullista, etteivät nutukkaasi löytäneet uutta omistajaa sisaruksistasi taikka serkuistasi. Kun pitelin karvakenkiäsi sylissä, ymmärsin, että jotain oli katkennut.

lappalaisnukke (360x640)
Sörnäisten Fidassa 5,5 € maksava puu-ukko ei ole vielä löytänyt uutta omistajaa.

Kaiken saamelaisjäljitelmien seassa huomasin silmänräpäyksessä, että nutukkaasi ovat aidot saamelaisjalkineet. Kuinka on mahdollista, että minä – suhteellisen taitamaton duodjissa – kykenen sekunnin murto-osassa erottamaan aidon jäljitelmästä? Annas kun kerron. Koko ikäni olen nähnyt nutukkaita siitä huolimatta, että olen kohta puolet elämästäni asunut saamelaisalueen ulkopuolella. Verkkokalvoilleni on piirtynyt kolmiulotteinen kuva gáktistä ja sen asusteista, kuten nutukkaista. Hajuaistini muistaa, miltä käsitelty poronnahka tuoksuu ja minkälainen ääni syntyy, kun nutukkailla tarvotaan lumessa. (Mitään ääntä ei synny.)

Minulle on kehittynyt silmämitta. Se erottaa aidon jäljitelmästä, hyvin istuvan roikkuvasta ja kauniin rumasta. Silmämittani ei kuitenkaan ole niin tarkka, että pystyisin omin tietotaidoin kertomaan, mistä sinä olet kotoisin. Tämän selvittämiseksi käännyin yhteisöni puoleen.

Duodjia minua paremmin tuntevat tuttavani arvioivat, että sinä saatat olla kotoisin saamenmaan itäosasta, josta itsekin olen kotoisin. Arvioitu kotiseutusi tosin on laaja, se voi ulottua Vuotsosta aina Norjan Karasjoelle saakka.

Et pysty kertomaan, kuka jalkineesi on juuri sinulle tehnyt, mutta ne puhuvat puolestasi. Eräs ystävistäni on vaikuttunut kauniisti koristelluista nutukkaistasi, joita hän kutsuu kurenutukkaiksi, pohjoissaameksi guregoikkehat. Toisen mielestä taas tekijä on osannut työnsä, mutta hän olisi voinut olla duodjissaan hitusen tarkempi. Kun pohdimme sitä, mahtoiko nutukkaidesi tekijä olla saamelainen, eräs ehdotti tarkastelemaan lankaa, jolla nahkaosat on ommeltu yhteen. Mikäli ne olisi ommeltu poron suonilangalla, todennäköisesti nutukkaidesi tekijä oli saamelainen, ehkäpä äitisi, mummosi tai joku tädeistäsi.

IMG_8818 (640x427)
Jalkineesi ovat saamelaiset karvakengät, joiden kanssa ei käytetä pauloja eli kurenutukkaat.

Koska tuttavani näkivät nutukkaasi vain kuvan välityksellä, langan tutkiminen jäi tehtäväkseni. Aluksi pistosten lanka näytti tavanomaiselta ruskehtavalta keinokuitulangalta. Aikani pyörittelin nutukkaiden sisäosia vastauksen toivossa. Kohdassa, jossa ommel päättyy, langan pätkää ei ollut katkaistu tyvestä. Painoin sormenpääni langan ympärille ja pyörittelin sitä. Lanka eli sormieni mukaan ja vaihtoi muotoaan. Tunnistin sitkeän ja liukkaan langan suonilangaksi, samaksi, jolla äitini kanssa kerran teimme ompelia sisnakoruun.

Ostin nutukkaasi, koska koin niiden päätyneen paikkaan, jonne ne eivät kuuluneet. Ajattelin, että mikäli joskus löydän sukulaisiasi, kuuluvat nutukkaasi heille. Ajattelin myös, että mikäli kukaan ei tunnista niitä omakseen, ehkä tulevaisuudessa saisin poikalapsen, joka voisi niitä käyttää.

Kahdeksan kuukautta tapaamisestamme synnytin pojan.

Eilen näytin nutukkaitasi nyt kolmevuotiaalle pojalleni. Kysyin, mitä hän niistä tuumaa. Hän katsoi niitä varauksellisesti kysyen, miksi ne haisevat. Kerroin tuoksun tulevan poronnahasta. Hän kokeili niitä, ja totesimme niiden olevan vielä liian isot. Sitten hän kysyi: ”Ovatko ne samanlaiset, kuin Biehtár-ednos?” Sanoin, että kyllä, Petter-eno käyttää tällaisia Karasjoella. Iloitsin. Silmämitallisuus on periytyvää.

Tulee aika, jolloin jonkun saamelaispojan jalat kasvavat nutukkaisiisi. Toivon, että teemme niille oikeutta, kuka mahdatkaan olla.

Toivon sinulle kaikkea hyvää.

Dutki journalista ja eará ámmáhat, maid váillahan sámeservodagas

Sámit leat viidásit skuvlejuvvon álbmot: mis leat láhkaáššedovdit, filbmadahkkit, giellačeahppit, ámmátdánsut, árbevieruid hálddašeaddjit… Muhto dattetge leat suorggit, main váilu sámejietna. Dán listui lean čohkken ámmáhiid, maidda mu mielas livččii dárbu nannedettiin sámeservodaga.

 

1. Báiki rabas: dieđiheaddji, sámediggi

Listtu vuosttas evttohus ii leat makkárge ođđa jurdagiid; das lea ságastallojuvvon sámeservodagas juo guhká, álmmolaččat maŋimustá ovddit sámediggeválggaid (Suomas 2015) oktavuođas. Sámedikki lahtut ja earátge leat čalmmustahttán dárbbu PR-olbmui, gean barggu váimmusis livččii dieđihit sámedikki barggus ja gulahallat olbmuiguin ja mediain. Su bargun livččii maid fuolahit neahttasiidduin ja das, ahte doppe gávdnošedje varraseamos beavdegirjjit, cealkámušat, sáhkavuorut ja dieđáhusat. Dát lea erenomáš dehálaš, vai sámit sáhttet oassálastit ságastallamii mearrádusain, mat čuhcet sidjiide. Buorre ovdamearkan dás lei Sáná-duoddara čuvgen 4.−5.12 100-jahkásaš Suoma gudnin. Vaikko sámediggi lei áššiš gulahallan bálgosiiguin, cealkámuš mearrádusas ii ihtán sámedikki neahttasiidduide easkka go 8.12 − golbma njeallje beaivve dáiddaprošeavtta maŋŋá.

Sivva dasa, ahte dieđiheaddji virgi ii leat ásahuvvon, ii leat váilevašvuohta gelbbolaš ámmátolbmuin. Sivva dasa ii leat maiddái ieš sámedikkis, mii lea cealkámušastis (28.9.2017) čalmmustahttán dárbbu ovddidit “gulahallama ja oktasaš áddejumi huksema”. Jagi 2018 bušeahttaevttohusas oidno, ahte sámediggi vuoruhuvvošii gulahallama 60 000 euroin oktiibuot  3 574 000 euro bušeahttaevttohusas.

Sámedikki jahkásaš bušeahtta dohkkeha riekteministeriija. Jagis 2017 doarjjaruhta sámediggái lei 1 497 000 euro, mas 80 % manná njuolga bargoveahkagoluide. Sámedikkis barget 20 fasta bargi. Oktageardán matematihkain rehkenastojuvvon eará doaimmaide dán jagis lea báhcán 300 000 euro. Sámediggi dárbbašivččii stuorát mearreruđa, vai dat berrešii ásahit dieđiheaddji báikki.

Dárbbu buoret gulahallamii sámediggi ákkastallá ná:

Almmolašvuohtaláhka deattuha hálddahusa gulahallamis rabasvuođa ja oassálastima. Oassálastin oaivvilda aktiivvalaš dieđiheame ovddalgihtii maiddái dakkár áššiin, mat gieđahallojuvvojit.

Čakčamánu cealkámušastis sámediggi obalohkái čalmmustahttá fuola das, mo čavga bušeahtta váikkuha sámiid ovddugohcimii ja vuoigatvuoidaide oassálastit mearrádusprosessii. Dieđiheaddji váilun váikkuha maid sámedikki profiilii, beaggimii. Dat bohciidahttá ártegis dovddu, ahte guovttelogi bargi ásahus ii leat guorus, muhto baicce jietnaheapme.

2. Báiki rabas: filosofa, intellektuella

Juohke servodagas leat muhtun dakkár jurddašeaddjit, geaid oaiviliid jerrojuvvo veháš mange oktavuođas. Dákkár olmmoš liiko fuobmášupmái, guorahallá áššiid čiekŋalit ja vuostálastá váldorávnnji iežas ákkaiguin. Dákkár olmmoš lea dárbbašlaš, go son máhttá gažadit áigái čadnon dábiid ja norpmaid. Intellektuella dovdomearkan lea iehčanasvuohta: su jurddašeame oktage ii ráddje olggobealde. Suoma servodagas dákkár sajádat lea addon muhtun vuorrásot skuvlejuvvon (almmái)olbmuide, geain leat sihke erenomáš attáldagat − ja buori mediahálddašandáiddut.

filosofa (512x640)
Sámefilosofa báiki lea rabas. Govva: Jovnna West.

Sámeservodagas dilli lea eará. Sápmelaš lea nu hárjánan servodatkritihkkii, ahte máŋgii orru sápmelaččaid ovdanbuktimat dego njuolga filosofalaš oahppogirjjiin. Liikká mis váilu dakkár servodatberošteaddji, gean oaiviliid olbmot livčče duohtaláhkai beroštuvvan gullat. Son ii livččii ovtta ášši bealušteaddji, muhto fáhttešii dáhpáhusain beliid, maid earát eai livčče fuobmán. Su deháleamos rolla livččii hábmet sámeservodaga siskkáldas jurddašeame áigeguovdilis fáttáin. Dákkár filosofa livččii lean dárbbašlaš ovdamearkka dihtii giđđat, go ságastallojuvvui plánain Suttesádjaga bohtalastinfitnus. Dávjá sámedáiddarat leat deavdán dán guoros sajádaga gažadettiin árvvuid, mat váikkuhit mearrádusaid duohken. Siskkáldas kritihkkii livččii eanetge dárbu ja sámefilosofa bargun livččii jearrat maid unohas gažaldagaid, maid sámit ieža eai álo nu liikošiige gullat.

3. Báiki rabas: duodjestylista

Dušše sámiin lea erenomáš diehtu ja dáidu duojis ja dan dulkomis. Dán dáiddu sáhtášii vel brándet nu, ahte sámeservodagas livčče muhtun stylistaduojárat, geain livčče čalbmi einnostit boahttevuođa gáktetreandaid ja geain livččii áššedovdámuš kommenteret gávttehasaid ja vel čilget, gos gáktretreandat bohtet.

niki rasmus
Duodjestylista livččii merken, ahte dán jagi Suoma presideantta iehčanasvuođabeaidoaluin bivnnuhis ivdni maiddái sámiid gaskkas lei petrolaivdni. Govas Niki Rasmus Kárášjoga gákti badjelis.

Sámeservodat dárbbašivččii muhtun duodjestylisttaid, geaid sáhtášii konsulteret ovdal stuorra sámedoaluid ja sin oainnuin maiddái sámemedia livččii beroštuvvan. Sámemedia sáhtášii gulaskuddat duodjestylistta oaiviliid das, makkár mearkkašupmi lei das, go dáiddar Outi Pieski lávkestii Presideantta šlohttii ládjogahpir oaivvis. Media leage stuorra rollas loktedettiin dihto olbmuid áššedovdi rollii, ja dás sámemediat sáhtášedje bargat roahkkadis válljejumiid: čeahpes duojárat goit eai váilo.

4. Báiki rabas: dutki journalista

Sámejournalismma historjá lea nu oanehaš, ahte eat leat vel ollán dan muddui, ahte mis livčče dutki journalisttat. Vaikko journalismma máilbmi lea ollu rievdán maŋimuš jagiid áigge, ain dán áigge stuorámus mediadáluin barget doaimmaheaddjit, geat barget guhká čielggadettiin dihto ášši. Suomas ovdamearkka dihtii Helsingin Sanomat -bláđi journalistta guovttos čielggadeigga, ahte dalá Helssega narkotihkkaossodaga poleshoavda lei ieš seahkánan narkotihka mafiamáilbmái ja jođihii narkotihkabusinesa. Dutki journalismabarggu geažil poleshoavda dubmejuvvui alimus duomuin Suoma láhkasystemas ja dán dási korrupšuvdna lea leamašan áidnalunddot dáhpáhus oarjemáilmmis.

Jus sámeservodagas livččii dutki journalista, jáhkán, ahte sus livččii oalle ollu bargu čielggadit ártegisvuođaid, mat orrot imašlaččat jávkamin álmmolaš ságastallamis. Ovdamearkka dihtii mu mielas orru ártet, ahte Helssega kulturguovddáš -fitnus ii leat gullon šat mihkkige: Man muttus plánat leat? Leago oktage šat bargamin dáinna fitnuin? Mii dáhpáhuvai 100 000 euro sierradoarjagii, man oahpahus- ja kulturministeriija juolludii? Ádden bures, manne dát ášši ii leat buoret čalmmustahttojuvvon. Ášši vuđolaš, dássebeallásaš guorahallan gáibidivččii máŋggaid vahkuid, jus ii mánuid, mannat vuos čađa buot dokumeanttaid ja dan lassin vel jearahallat olbmuid ja áššedovdiid, vai albma journalisttalaš čoahkkáigeasu áššis sáhtášii buvttaduvvot.

Go Deanu ođđa guolástansoahpamuš bođii fápmui dán jagi miessemánus, livččiimet dalle maid dárbbašan journalisttaid, geat livčče roggan dieđuid, mat váilojedje virggálaš dokumeanttain. Go Deanu árbevirolaš bivdovugiid ráddjejuvvojedje 80 proseantta, seamma áigge bartta oamasteddjiid vuoigatvuođat Deatnogáttes lassánedje. Dán dilis dutki journalista čielggadivččii juohke áidna stobu oamasteaddji ja jearašii, leatgo dáin olbmuin politihkalaš čanastagat válljagottiide ja ministeriijaide.

5. Báiki rabas: sámeáššiid ráđđeaddi, riekteministeriija, Suopma

Deanu guolástansoahpamuša oktavuođas lea boahtán dál čielgasit ovdan, ahte sámediggelága ráđđádallangeatnegasvuohta ii Suomas ollašuva. Suoma eiseválddiin ja virgeolbmuin ii leat diehtu, maid oaivvilda láhkaparagráfa, man mielde sámedikkiin ferte ráđđádallat ovddalgihtii áššiid birra, mat čuhcet viidásit sámiide Sámis. Máŋggat sámit, geat leat leamašan mielde stáhta ráđđádallamiin, leat maŋŋá lohkan, ahte sin oaiviliin eai lean makkárge váikkuhus loahppabohtosii, ja vaikko mo de livččege deattuhan iežas oaivila, loahpa loahpas lei okta ja seamma, ledjego sámit mielde ráđđádallamiin vai eat.

Sámedikkis lea dušše okta ollesáigásaš politihkkár, gii oažžu barggus bálkká. Dilli orru eahppevuoiggalaš ja lea čielggas, ahte son dárbbašivččii doarjaga gulahallat Suoma eiseválddiiguin, geaidda sámeáššit eai leat oahppásat. Danin riekteministeriijas galggašiige bargat sámeáššiid ráđđeaddi, guhte veahkehivččii ráđđádallamiin ja skuvlešii válljagottiid ja ministeriijaid sámeáššiide, vai dat livčče buoret ráhkanan. Orru máŋgii Suoma stáhtii boahtimin dego ođđa diehtun, ahte sámitge gávdnojit. Ráđđeaddis livččii heivvolaš skuvlejupmi, dego diplomáhtain muđuige.

Na, sámediplomáhtta, mannebat ii.

Manne reformašuvnna ávvojahki ii movttiidahttán mu sámevara

Jahki 2017 lea leamašan mearkkašahtti jahki, danin go nu máŋggat ávvojagit leat deaivan aiddo dán jahkái. Čuohttejahkásaš Suoma iehčanasvuođa ávvojahki deaivvai oktan davviriikalaš sámeaktivisma ávvojagiin. Ollugat eai dieđe, ahte dán jagi lea ávvuduvvon maiddái reformašuvnna ávvojahki: lea gollan 500 jagi reformašuvdnan gohčoduvvon girkopolitihkalaš lihkádusa álggaheames. Reformašuvnna váikkuhusat sámiide leat leamašan radikálat. Gostige jagi áigge eai leat goit čalmmustahttojuvvon dát váikkuhusat ja jerrojuvvon: maid reformašuvdna dagahii sámeservodagaide?

Ovddit namahus reformašuvdnii lei oskkubuhtástus. Illudan, go oskkubuhtástus-namahus ii leat šat anus. Erenomážit vehádagaidda dát buhtástus-namahus sisttisdoallá oalle bávččas historjjálaš duogáža – nu maiddái sámiide.

Go lea sáhka reformašuvnnas, dalle oaivvilduvvo girkopolitihkalaš lihkádus, man bijai johtui duiskkalaš teologa Martin Luther ja su bargoguoimmit. Luther ii eisiige livččii háliidan vuođđudit ođđa girkogotti, muhto baicce ođasmahttit siskkobealde eamigirkku, katolalaš girkku. Luthera teologalaš kritihka geažil Luther bálkestuvvui eret katolalaš oktavuođas, iige sutnje báhcán eará vejolašvuohta go ohcat doarjaga girkku olggobealde.

Reformašuvdna álggahii ođđalágan vehádatpolitihka, mii čuzii garrasit sámiide

Reformašuvnna álgun gohčoduvvo Luthera 95 cealkámuša girkku ja poava válddi vuostá. Dat dáhpáhuvai jagis 1517, nappo 500 jagi dassái. Luteralaš lihkádus maŋŋáleabbos juohkásii iešguđet girkkuide. Davviriikkat háliidedje gaidánit auktoritehtalaš katolalaš girkkus ja poavas, ja válljejedje kristtalaš oskku dan evankelalaš-luteralaš hámis. Reformašuvdna álggii Ruoŧa-Suomas jagis 1527.

WP_20171129_012
Teologiija professoras Martin Lutheris lea unnán dahkamuš davviriikkaid girkopolitihkalaš lihkádusain: son lei beroštuvvan ođasmahttit girkku oainnu evankeliumas.

Válljedettiin 1500-logus evankelalaš-luteralaš oskku davviriikkat ožžo politihkalaš friidjavuođa iežaset siskkáldas áššiide. Sámiid hárrái dat oaivvildii ođđalágan vehádatpolitihka. Katolalaš girku ii lean bastán jorgalit sámiid kristalažžan, ja dat dohkkii oskui gullevaš pluralisma. Oskopolitihka goit gulul rievddai ođđa luteralaš girkku mielde. Ođđalágan oskopolitihkii ledje sihke teologalaš ja realapolitihkalaš sivat. Gilvu jiekŋameara hálddašeames váikkuhii dorvvolašpolitihkii dienálágiin, ahte davviriikkat háliidedje nannet iežaset riikkarájáid earet eará dainna, ahte riikkarájáid siste buohkain livččii okta ja seamma osku. Evankelalaš-luteralaš girku ávkkástallojuvvui ovddidit našuvnnalisma ulbmiliid.

Sámiid johti eallinvuohki badjelgehččojuvvui – ii heiven albma kristtalaš eallimii

Teologalaččat gehččojuvvon 1500-logus jurddašuvvui Boares testameantta vuođul, ahte ii lean dohkkálaš, ahte muhtin riikkas oktanaga kristalašvuođain livčče earáge oskkut. Jurddašuvvui, ahte jus riikkas leat báhkinlaš oskkut, dat duššadit olles servodaga. Danin lei dehálaš álggahit sámemišuvnna, sámiid jorgalanbarggu vai sámiid šamanisttalaš eamiosku ii buvtte duomu olles servodaga ala. Maiddái sámiid nomadisttalaš eallinvuohki badjelgehččojuvvui, danin go albma kristtalaš jurddašuvvui eanadoallin, guhte ásai birra jagi ovtta báikkis.

Systemahtalaš kristtalaš jorgalanbargu čuziid sámiid etnihkalaš oskui, mii sisttisdoalai filosofalaš diehtoortnegiid, áddejumi buori eallimis ja kosmologiijas, máilmmis. Etnihkalaš filosofiija čatnasii sápmelačča eallima buot dásiide. Dološ sápmelaš ii livččii earuhan oskoáššiid gullat sierra dain árgabeaivválaš doaimmain, mat meroštalle lihku, dearvvasvuođa ja boahttevuođa.

Stáhtagirku mielddisbuvttii ođđalágan riidduid Sápmái

Etnihkalaš osku dahje filosofiija meroštalai lunddolaččat praksisa, ovdamearkka dihtii dan, mo láhttet meahcis. Mišunearat eai ádden, mo sámiid eallinoaidnu lei čatnašuvvan beaivválaš eallimii, muhto sii ádde gal dan, ahte dat máilmmegovva bođii oidnosii sámiid materialisttalaš kultuvrras. Aiddo danin materialisttalaš ovdanbuktimat sámiid jurddašanvuogis šadde erenomáš rašes dillái.

Mišunearaid miellaguottu siiddiid ja goavdásiid ektui sáhttá buoremusat govvidit fanatisman. Buot rihttagálvvut duoguštuvvojedje ja ulbmilin lei cuvket buot bálvvosbáikkiid. Sámit ieža gárte ofelažžan, ja dávjá ieža duššadedje siiddiid. Dát bohciidahtii sámiid gaskkas riidduid, go konservatiivasámit livčče háliidan doalahit eamioskkuideaset. Siskkáldas kolonialisman namuhuvvo sámeservodaga siskkáldas juohkáseapmi sierra oainnuide stáhtagirkku ektui. Njulgestaga daddjon sáhttá ákkastallat, ahte stáhtagirku mielddisbuvttii ođđalágan riidduid sámeservodagaide.

Sámenissonat rašemus dilis

Girkopolitihkalaš duohtavuohta goit lea, ahte ovttasge sápmelaččas eai lean vejolašvuođat doalahit iežas máttuid eamioskku. Ruoŧa-Suoma ja Dánmárkku-Norgga evankelalaš-luteralaš girkkut eai addán dasa makkárge vejolašvuođaid. Vearrámus dilis ledje sámenissonat, geat eai bargan meahcis, danin go sii ledje lágamuš girkku auktoritehtaid. Eanemus friddjavuohta fas lei badjeolbmuin, geat johte meahcis, gosa čavga kontrolla ii ollán. Maiddái badjeolbmuid luonddus vánddardandáiddut šadde ávkin, go girkoolbmot eai bisson sin maŋis.

Ain otnábeaivái leat seilon dieđut siiddiin, mat eai leat duššaduvvon. Badjeolbmuid mielde leat maid muhtin etnihkalaš oskku luottat seilon otnábeaivái, dego oskumušat gufihttariid birra ja bohcco dávttiid gieđahallamis.

Vuostálastin bohciidahtii dubbelidentitehta

Sámemišuvnna beaktileamos perioda lei 1600- ja 1700-loguin. 1800-logu álggus sámiid eamiosku jurddašuvvui leamen juo jáddan, eandalit dan šamanisttalaš praksis. Girkkus jurddašuvvui, ahte sámit ledje formálalaččat jorgaluvvon kristtalašvuhtii, muhto olles duohtavuohta dat ii lean. Mišunearaide buot váddáseamos eamioskui čanastat lei sámiid ráhkis oktavuohta jápman fulkkiiguin, áddejupmi máilmmiin, mat váikkuhedje ealli olbmuid eallimiidda.

Sámit maid hutke áibbas ođđalágan vuoiŋŋalaš geavadaga, mas čielgasit oidno stáhtagirkku vuostálastin. Go sámemánná lei girkkus gášttašuvvon kristtalaš oskui ja nammii, muhtin sámeservodagain lei dáhppin vel 1800-logusge ođđasit gášttasit mánás eret kristtalaš gásttašeame, ja sutnje addojuvvui sámenamma. Ná sámiide šattai dubbelidentitehta: virggálaš oktavuođain geavahuvvui skandinávalaš namma, muhto siskkáldas oktavuođain skandinávalaš nama ii oba ožžon geavahit, dušše sámenama. Girkku auktoritehtain ádjánii guhká ovdal go sii fuomášedje dán geavadaga.

Nággáris sámit eai álket miehtan ođđa oskopolitihkii

Sámiid jorgalanbargu ii eisige lean álkes bargu, muhto njoazes proseassa. Máŋgga mišunearaide ii lean niehkobargu bargat kristtalaš barggu nággáris sámiiguin. Girkohistorjá dovdá maid mišunearaid, geat bealuštedje sámiid ja sin vuoigatvuođaid iežaset kultuvrii.

Oskodieđalaš dutkamuš lea čalmmustahttán maid oaidninčiega, ahte Ruoŧa-Suomas sámiid ektui ráŋggáštusat ledje geahppaset, go skandinávalaš noiddiide. Sivva dasa ii leat čielggas. Lea goit jurddašuvvon, ahte dan áigge sosiáladarwinisttalaš oainnu mielde sámit ledje olbmo ovdáneames dego máná dásis, ja jurddašuvvui, ahte máná dásis leahkki olbmo ii sáhte ráŋggáštit seamma garrasit, go earáid. Metodat sámiid jorgaleames ledje garrasabbot Dánmárkku-Norggas, go Ruoŧa-Suomas.

Reformašuvdna álggahii proseassa, mii hávkadii etnihkalaš filosofiija   

Sámiid buohta reformašuvdna álggahii proseassa, mii gulul duššadii etnihkalaš filosofiija. Danin lean dán jagi váillahan krihtalaš gažaldaga das, mo reformašuvdna ieš alddes váikkuhii Eurohpa vehádagaide. Sáhttá dadjat, ahte reformašuvda ja dan davviriikalaš evankelalaš-luteralaš hápmi lea leamašan okta dain stuorámus ideologalaš rievdádusain, mii bággii sápmelaš eallinvuogi ja filosofiija nuppástuvvat ollislaččat.

Ruoŧasápmelaš teologa Lars Levi Laestadius oalle beaktilit demoniserii eamioskku figuvrraid. Su sártniin luođis šattai fuorralávlla, viinnás Stálu juhkamuš ja gufihttaris ruossa vašalaš. Kristtalašvuohta mielddisbuvttii dikotomalaš jurddašanvuogi ja giela, guovttijuogu Sápmái.

Reformašuvnna ávvojahki ii leat vuostálastojuvvon, ii oba gažaduvvon

Go reformašuvdna álggahii sámiid systemahtalaš jorgalaeme kristtalašvuhtii, mun sámeteologan ferten gažadit dán ávvojagi. Vearrámus lea, ahte girku eaige sámit ieža leat identifiseren dan struktuvrralaš rievdádusa, mii álggii 500 jagi dassái. Go Amerihkáid “gávdnun” ávvuduvvui jagis 1992, ávvojahki bohciidahtii báhča dovdduid eamiálbmogiid gaskkas. Sii háliidedje čájehit stáhtii, ahte sii háliidit earálágan čuovvovaš 500 jagi, go maid sii ledje gártán gillát maŋimuš 500 jagi áigge. Proteastat váikkuhedje dasa, ahte Ovttastuvvon Našuvnnat mearridedje jagi 1993 eamiálbmogiid jahkin.

Miehtá dán jagi lean čuvvon teologalaš ja girkolaš áigečállágiid inge gosge leat fáhtten jearaldaga: maid reformašuvdna ieš alddes dagahii Eurohpa vehádagaide? Vástádus dán gažaldahkii – sámeperspektiivvas gehččon – lea bávččas.

Norga soabadallamis ovdanjunnožis

Sámemišuvnna historjá lea gal guorahallojuvvon girkku dáfus Norggas ja Ruoŧas. Norga lea leamašan soabadallamis ovdanjunnožis. Guoktelogijagi dassái Norgga girku bivddii ándagassii girkku rollas dáruiduhttimis, ja dovddastii rihkkumušaid, maid girku dagahii Norgga sámiide ja kveanaide. Dát ándagassiibivdin lea konkrehta dásis oidnon ođasmahttojuvvon sámegirkoeallimis.

Mannan jagi fas Ruoŧa girku almmustahtii 1200-siidosaš artihkalčoakkáldaga, Vitboken, mii guorahallá sámiid bávččas mišuvdnahistorjjá Ruoŧas. Sihke Norgga ja Ruoŧa girkkuid álgagat leat dohkkehuvvon girkolaščoahkkimis, mii lea girkku alimus auktoritehta, nu maid Suomas.

Suoma girku ásahussan ii leat bivdán ándagassii Suoma sámiin

Naba Suomas, makkár dat dilli lea? Suomas, dego Norggas ja Ruoŧas, girkku oktavuhtii lea vuođđuduvvon sámebarggu ráđđádallangoddi, man ulbmilin lea fuolahit sámiid vuoiŋŋalašvuođas.

Jagis 2012 Oulu bismágotti bismá Samuel Salmi bivddii ándagassii Suoma sámiin. Salmi ovdanbuktin lei soaballanproseassa dáfus mearkkašahtti, muhto ii struktuvrralaš. Salmi ovddastii iežas sajádaga bismán, muhto virggálaš dási ovdanbuktimiid ja mearrádusaid sáhttá dušše girkolaščoahkkin dahkat. Maiddái bázii eahppečielggasin, mii ieš alddes bivdojuvvui ándagassii. Suoma girkku ja sámiid gaskasaš oktavuođa guorahallan ii leat jođus, ja sáhttáge lohkat, ahte Suoma girkku soabadallanbargu sámiiguin vel váilu.

Soabadallama vuolggasadjin dovddastus das, mo historjjás lea meannuduvvon sámiid ektui                   

Duohta soabadallamii gullá dovddastus das, mii historjjás lea geavvan. Lea váivi, ahte oba reformašuvnna ávvojahki ii leat fállan oaidninčiega dasa, mo reformašuvdna lea váikkuhan sámiid vuoiŋŋalašvuhtii. Sámiid vuoiŋŋalašvuohta lea dat kultuvrra bealli, man mearkkašumi mii sámit ieža eat leat nákcen identifiseret. Soaitá leat maid nu, ahte dan mearkkašupmi kultuvrii ja eallinoainnuide lea dehálut, go oba áddetge.

Reformašuvnna ávvojahki livččii leamašan Suoma girkui heivvolaš áigodat álggahit struktuvrralaš ándagassiibivdima, man vuolggasadjin lea historjjálaš gažaldat das, mo kristtalaš jorgalanbargu čađahuvvui.

 

Čálus lea sáhkavuorru, man čálli doalai 10.11.2017 Suoma álbmotmusea semináras Máttáráhku ládjogahpir. Sáhkavuorru lea heivehuvvon maŋŋá čálálaš hábmái.

 

Čállosa veahkkin lea geavahuvvon earet eará čuovvovaš girjjálašvuohta:

Tore Johnsen (2007): Jordens barn, Solens barn, Vindens barn. Kristen tro i et samisk landskap. Oslo: Verbum Forlag.

Minna Heimola (2016): Raamattu ja rasismi. Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura.

Rauna Kuokkanen (2009): Boaris dego eana. Eamiálbmogiid diehtu, filosofiijat ja dutkan. Karasjok: ČálliidLágádus.

Juha Pentikäinen (1995): Saamelaiset: pohjoisen kansan mytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Risto Pulkkinen: Lähetyshistoria. – Saamelaiskulttuurin ensyklopedia.

Håkan Rydving (1995): The End of Drum-time. Religious Change among the Lule Saami 1670s–1740s. Acta universitatis Upsaliensis. Uppsala University. Diss. Uppsala: Uppsala University.

 

Jagi sápmelaš -bálkkašupmi šattai láittasin juo namaheame nuppi jagis

 

Go City-Sámit -searvi vuosttas geardde jagis 2015 namahii Jagi sápmelažžan Anáris orru oahpaheaddji Outi Länsman, bohciidahtii válljejupmi sáhkilvuođa: Gii lea Outi Länsman? Makkár duogáš sus lea? Maid son bargá, go su bargu adnojuvvo mearkkašahttin? Miehtá jagi lohken su birra čállojuvvon jearahallamiid, ja gulul munnje bođii ártegis dovdu, ahte sonhan lea min oahpes Outi, vaikko goassige in lean su oba deaivange. Bálkkašumi geažil oahpasmuvven ođđa olbmui, ja namahus lasihii diđolašvuođa Anára skuvlenvejolašvuođain. Seammalágan váikkuhus ii lean Niillás Holmberga válljejumiin. Dán čállosis oaivvildan, ahte Jagi 2016 sápmelaš -válljejupmi ii lasihan diđolašvuođa sámeservodagas, ja ákkastalan iežan oainnu. 

Guokte jagi dassái smihtten, man lihkostuvvan Länsmanna válljejupmi vuosttas Jagi sápmelažžan lei: báikálaš dási “dábálaš” váikkuheaddji loktojuvvui riikkadásis ovdagovvan sápmelaččas, gean barggu váimmusis lea sámegiella ja dan oahpaheapmi. Máŋggaláhkai oalle dábálaš válljejupmi – ja aiddo danin nu hutkái. Länsmanna válljejumiin háliidedje loktet oidnosii sámeoahpaheaddji árgabeaivválaš barggu ja Länsmanna movttiidahtti persovnna.

City-Sámit -searvvi sáhttá gohčodišgoahtit historjjáláš searvin, mii lea guhká huksen ja nannen gávpotsámiid identitehta oaivegávpotguovllus. Suoma dásis searvvi sáhttá gohčodit maiddái progressiivan: máŋggat geasuheaddji álgagat leat biddjon johtui aiddo City-Sámit -searvvis, nu mo Jagi sápmelaš -namahus. Gii beare oažžu evttohit Jagi sápmelačča, muhto loahpalaš válljejumi dahká City-Sámit -searvi ovttas eará Suoma sámeservviiguin. Dán jagi mearrádusa dahká City-Sámit -searvi okto.

Namahusa ulbmil lea sihke lasihit diđolašvuođa sámiid birra váldoálbmoga gaskkas ja nannet sámegiela ja -kultuvrra nu, ahte kultuvrra bealit seaillošedje boahttevaš buolvvaide. Searvvi dieđáhusas čuožžu, ahte “Jagi sápmelaš lea positiivvalaš ja son buktá sápmelašvuođa ovdan roahkkasit, kánske ođđa vugiin”.

Oanehis áiggi siste Länsmannas šattai bránda

Media beroštuvai Jagi sápmelaččas, ja Länsmannas šattai bránda: máŋgasiidda lea darvánan govva sus mojunjálmmiid gákti badjelis, čáhpes čálbmelásaiguin: vilges bánit šealgájit gilvvu muohtaduovdagiin.

WP_20161112_013 (360x640)
Outi Länsman válljejuvvui vuosttas Jagi sápmelažžan jagis 2015.

Jahki dassái, go almmostahttojuvvui čuovvovaš Jagi sápmelaš, háleštin Länsmannain. Dat deaivvadeapmi orui munnje eanet fánsadeaivvadeapmi go mihkkige eará. Go jerren sus, mii namahusas lei sutnje alccesis leamašan dat buot deháleamos, vástidii son: “sámeálbmot, danin go sámeálbmot lea sámeálbmot”. Son moddjestii, ja doapmalii geiget bálkkašumi ovddosguvlui. Deaivvadin duohta násttiin, jurdilin.

Seammalágan dovdu mus lei, go deiven Niillás Holmberg vuosttas háve. In oba muitege áigodaga, goas Holmberg ii livččii lean juo dovddus, ja ii dušše sámiid gaskkas, muhto maiddái riikka- ja davviriikalaš dásis. Lean rávásmuvvan ovttas su dáidagiin. Lešgo Holmberg 30 jagi vel deavdánge, ja lea juo geargan duddjot diktačoakkáldagaid, musihka ja čájáhallan teahterlávddi alde sihke bargan iešguđet dáiddarkollektiivvain. Nággáris Niillás ii miehtan lohkat divttáža njuolggosáddagis Turku girjemeassuid oktavuođas, muhto baicce moittii Suoma stáhta heajos sámepolitihkas. Doaimmaheaddji riehpu ii lean ráhkanan politihkalaš sáhkavurrui iige diehtán, mo de livččii galgan. Ii dušše dán bottožis, muhto máŋgga earáge oktavuođas Holmberg ovddasta vuostánarratiivva iige vuollán čiegadit dan.

WP_20151009_008 (640x360)
Ohcejohkalaš dáiddar Niillas Holmberg ii bala almmolaččat gažadit Suoma sámepolitihka.

Mo de šaddá mahkáš Holmberga válljejupmi diibmá Jagi sápmelažžan láittasin, nu mo mun čuoččuhan? Iigo beare leat buorre, ahte juo ovddalgihtii beakkán olmmoš namuhuvvo Jagi sápmelaš -rollii? Áinnas lea Holmberg ánssášan dákkár gudnebálkkašumi, sáhka ii eisige leat das. Mun oainnán dán ášši eanetge struktuvrralaš gažaldagan, ja figgán dál ákkastallat iežan oainnu.

Holmberga válljejumis váilo miellagovahus sihke roahkkatvuohta

Jagi sápmelaš -namahusas lea issoras potentiála, ja dan mearkašupmi soaitá leat stuorát, go vel oba áddetge. Nuba válljenproseassa sisttisdoallá kreatiiva, viiddes vejolašvuođaid. Dieđusge sáhttit dovddastit ovttaskas olbmo čehppodaga ja nannet juo ovddalgihtii dovddus olbmo sajádaga ja ná giitit su dehálaš barggu ovddas. Okta molssaeaktu livččii čalmmustahttit struktuvrralaš fáttáid, maid bokte – seammás – lasihit váldoálbmoga diđolašvuođa sámiid dilis. Liikká anán deháleamosin dan, ahte gudnebálkašumi váldoulbmil siktejuvvo sámiide, ja ahte dan bokte čalmmustahttojuvvojit fáttát, mat dábálaččat leat čihkosis.

Go mannan jagi City-Sámit -searvi almmustahtii čuovvovaš Jagi sápmelačča, ledjen gealdagasas: geanson/manson de leat hutkán dán jahkái? Mus ledje alla vuordámušat. Go Holmberga nama muitaledje, smihtten: muhto mii buohkathan juo dovdat dán olbmo! Holmberg lea máŋgii bálkkašuvvon sihke Norggas ja Suomas. Su válljejumis váilo miellagovahus ja roahkkatvuohta.

Jahki hurggihii. Jagi sápmelaš 2016 -namahus ii buktán sáme- iige suomaservodagaide mihkkige ođđa. Sivvan lea, go dáiddar ii oainnat sáhte bargat eambbo, go maid muđuige juo bargá: hutká ja čalmmustahttá, váibbakeahttá.

Ásahus, prošeakta, bargojoavku, ii-sápmelaš… Jagi sápmelažžan?

Namahusa dubbelulbmila ii gal leat álki deavdit. Fertešii sihke leat ofelaš váldoservodagas ja berret nanosmahttit sámevuoiŋŋa sámeservodagas. Go sámevuoigŋa árbevirolaččat juohkása njealje riikii, eai riikkaráját dárbbašedje ráddjet Jagi sápmelačča válljema: sámit leat hárjánan ávkkástallat riikkarájáid resursan. Máŋggat sámebargojoavkkut ja -lihkádusat eai čuovo riikkarájáid, dego ovdamearkka dihtii Ellos Deatnu -lihkádus.

In anašii váttisvuohtan dan, ahte Jagi sápmelaš ii livččii lunddolaš olmmoš, muhto ovdamearkka dihtii ásahus (omd. SámeSoster), prošeakta (omd. Eeva-Kristiina Harlin ja Outi Pieski ládjogahpir-proešeakta) dahje bargojoavku (omd. Suohpanterror). Jus lunddolaš olmmoš válljejuvvo, mannebat son ii muhtun jagi sáhtášii leat ii-sápmelaš, gii lea ráhčan bealuštettiin sámiid rivttiid, dego ovdamearkka dihtii ovddeš vuoigatvuohtaminister (dálá Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga ságajođiheaddji) Anna-Maja Henriksson.

Saa’mi Nue’tt -searvvi namahusat leamašan progressiiva

Erenomáš miellagiddevaš lea leamašan čuovvut Jagi nuortalačča válljejumiid. Saa’mi Nue’tt -searvi lea namahan Vuoden koltta -bálkkašumi jagiin 2007–2015. Searvi ákkastallá dárbbu namahussii čuovvovašláhkai:

“Jagi nuortalaš -bálkkašupmi lea riegádan hálus ja dárbbus doarjut, giitit sihke giddet fuopmášumi daguide, main lea árvu nuortalaš servodahkii. Bálkkašupmi figgá movttiidahttit dakkár doaimmaide, mat dorjot nuortalaš giela ja kultuvrra. Bálkkašumi oažžu sáhttá leat juogo nuortalaš dahje nuortalaš servodaga olggobeal olmmoš dahje ásahus.”

Jagi nuortalaš -bálkkašumi ulbmil lea geavatlaččat oidnon válljejumiin: jagis 2013 bálkkašupmi geigejuvvui Yle Sápmái, jagis 2014 nuorra suopmelaš gielladutkiide Miika Lehtisii ja Markus Juutisii sihke jagis 2015 Álbmotarkiivii ja Sámearkivii.

Gohčodivččen Saa’mi Nue’tt -searvvi válljejumiid progressiivan, geasuheaddjin! Dát namahusat hui vuohkkásit ovdanbuktet dan viiddes kapasitehta, man bálkkašupmi sisttisdoallá. Ja okta ášši vel: namađettiin ovttaskas olbmuid geavahuvvo maid váldi, meroštallanváldi. Dákkár meroštallanváldi sisttisdoallá potentiála. Sámesearvvit geavahit válddi. Sámeservviin leat áidnalunddot diehtoortnegat olbmuid, politihka – struktuvrraid birra. Namaheapmi lea álo politihkalaš ášši: man luohkkái mii bidjat min servodagas váikkuheaddji olbmuid ja fámuid. Ii leat ollenge okta ja seamma, gohččoditgo mii muhtun olbmo ráigeoaivin, miellabuohccin vai Jagi sápmelažžan.

Go skábmamánu 11. beaivve almmustahttojuvvo Jagi 2017 sápmelaš, sávan válljejumi bohciidahttit čuovvovaš gažaldaga: maid Jagi sápmelaš ieš alddes lea bargan, go su/dan bargu adnojuvvo alla árvvus? Sávan Jagi sápmelaš -namahusa hástalit giddet fuopmášumi dohko, gos dat ovdal ii leat dihtton doarvái. Hástalit geahčastit máilmmi binnáš eará oaidninčiegas.

 

Dán čállosis lea geavahuvvon čuovvovaš girjjálašvuohta veahkkin:

Tiisala, Tuomo 2014: Foucault, Michel. Filosofia.fi. http://filosofia.fi/node/5351.